Palautekyselytyökalun kehittäminen Espoon aikuissosiaalityön perehdytysprosessiin
Näätsaari, Johanna (2022)
Näätsaari, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712560
Tiivistelmä
Johanna Näätsaari
Palautetyökalun kehittäminen Espoon aikuissosiaalityön perehdytysprosessiin
Sivut 53 ja 1 liite
Kevät 2022
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Toiminnallisen ja kehittämispainotteisen opinnäytetyöni tavoitteena oli tehdä perehdytystyökalu Espoon kaupungin aikuissosiaalityöhön. Toimeksiantajallani Espoon kaupungin aikuissosiaalityöllä oli käynnissä perehdytysprosessin uudistaminen vuonna 2022. Uudessa perehdytysprosessissa oli tarve palautetyökalulle, jolla perehdytettävältä työntekijältä kysytään, miten hänen perehdytyksensä on mennyt. Samalla saadaan selville, onko prosessissa kehittämisen kohtia laajemminkin kuin yksilötasolla. Kyselytyökalussa kysytään eri osa-alueiden perehdytyksen onnistumisesta sekä myös yleisesti koko perehdytyksen onnistumisesta ja työyhteisön vastaanotosta.
Kehittämistyöni menetelminä käytin kokeilemalla kehittämisen mallia, SWOT-analyysia. Käytin menetelmänä myös dialogista keskustelua ja arviointia (reflektointia) sekä pienryhmiä ja kokouksia. Työskentelyäni ohjasi toimeksiantajani toiveet ja raamit palautetyökalun sisällöstä. Kehittämistyöni oli vahvasti työelämälähtöistä.
Moderni käsitys hyvästä perehdyttämisestä on monipuolinen ja laaja. Se tarkoittaa työpaikalla tapahtuvaa vastaanottoa ja alkuohjausta. Perehdyttämisen yleinen tavoite on saada työhön tuleva ihminen tuntemaan, että hän on jo nyt tärkeä osa työyhteisöä ja kuuluu siihen. Hänen pitää päästä mahdollisimman hyvin alkuun uudessa työpaikassaan tai työtehtävässään. Perehdytyksen tavoitteena on selviytyminen itsenäisesti työtehtävissä ja sisäänpääsy työyhteisöön. Perehdytykseen kuuluvat kiinteästi myös työhyvinvointi, työnhyvinvoinnin johtaminen sekä veto- ja pitovoima. Perehdyttäminen työhön on myös lakisääteistä ja jokaisen työntekijän oikeus.
Kehittämistyöni tuloksena syntyi perehdytyksen palautetyökalu Espoon kaupungin aikuissosiaalityöhön. Sen tarkoitus on varmistaa, että uudet työntekijät saavat tasalaatuisen perehdytyksen ja saada selville lisäperehdytyksen tarve heti perehdytyksen jälkeen. Tarkoituksena on varmistaa myös kiinnittyminen työyhteisöön. Palautetyökalu toimii osana uudistettua perehdytysprosessia.
Asiasanat: aikuissosiaalityö, perehdytys, työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, veto- ja pitovoima
Palautetyökalun kehittäminen Espoon aikuissosiaalityön perehdytysprosessiin
Sivut 53 ja 1 liite
Kevät 2022
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Toiminnallisen ja kehittämispainotteisen opinnäytetyöni tavoitteena oli tehdä perehdytystyökalu Espoon kaupungin aikuissosiaalityöhön. Toimeksiantajallani Espoon kaupungin aikuissosiaalityöllä oli käynnissä perehdytysprosessin uudistaminen vuonna 2022. Uudessa perehdytysprosessissa oli tarve palautetyökalulle, jolla perehdytettävältä työntekijältä kysytään, miten hänen perehdytyksensä on mennyt. Samalla saadaan selville, onko prosessissa kehittämisen kohtia laajemminkin kuin yksilötasolla. Kyselytyökalussa kysytään eri osa-alueiden perehdytyksen onnistumisesta sekä myös yleisesti koko perehdytyksen onnistumisesta ja työyhteisön vastaanotosta.
Kehittämistyöni menetelminä käytin kokeilemalla kehittämisen mallia, SWOT-analyysia. Käytin menetelmänä myös dialogista keskustelua ja arviointia (reflektointia) sekä pienryhmiä ja kokouksia. Työskentelyäni ohjasi toimeksiantajani toiveet ja raamit palautetyökalun sisällöstä. Kehittämistyöni oli vahvasti työelämälähtöistä.
Moderni käsitys hyvästä perehdyttämisestä on monipuolinen ja laaja. Se tarkoittaa työpaikalla tapahtuvaa vastaanottoa ja alkuohjausta. Perehdyttämisen yleinen tavoite on saada työhön tuleva ihminen tuntemaan, että hän on jo nyt tärkeä osa työyhteisöä ja kuuluu siihen. Hänen pitää päästä mahdollisimman hyvin alkuun uudessa työpaikassaan tai työtehtävässään. Perehdytyksen tavoitteena on selviytyminen itsenäisesti työtehtävissä ja sisäänpääsy työyhteisöön. Perehdytykseen kuuluvat kiinteästi myös työhyvinvointi, työnhyvinvoinnin johtaminen sekä veto- ja pitovoima. Perehdyttäminen työhön on myös lakisääteistä ja jokaisen työntekijän oikeus.
Kehittämistyöni tuloksena syntyi perehdytyksen palautetyökalu Espoon kaupungin aikuissosiaalityöhön. Sen tarkoitus on varmistaa, että uudet työntekijät saavat tasalaatuisen perehdytyksen ja saada selville lisäperehdytyksen tarve heti perehdytyksen jälkeen. Tarkoituksena on varmistaa myös kiinnittyminen työyhteisöön. Palautetyökalu toimii osana uudistettua perehdytysprosessia.
Asiasanat: aikuissosiaalityö, perehdytys, työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, veto- ja pitovoima