Yhteisöllisyys avainasemassa: vapaaehtoistoiminta yhteisöllisyyttä luomassa Turun Mikaelinseurakunnassa.
Routti, Marion (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211070
Tiivistelmä
Laadullisessa opinnäytetyössä tutkittiin Turun Mikaelinseurakunnan vapaaehtoistoimintaa vapaaehtoisten näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti yhteisöllisyyden kokemuksen syntyminen vapaaehtoistoiminnassa, osallisuus toiminnan suunnittelussa ja hengellisyyden merkitys toiminnassa. Tavoitteena oli kerätä seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa vapaaehtoisilta itseltään.
Tutkimusaineisto kerätiin etäyhteyksin toteutetulla fokusryhmähaastattelulla.
Haastatteluun osallistui kuusi diakonian- tai messuryhmien vapaaehtoista. Yksi haastateltavista toimi myös pienryhmän vetäjänä. Aineisto analysoitiin käyttäen menetelmänä teemoittelua. Tutkimuskysymyksiin perustuva haastattelurunko toimi teemoittelun pohjana.
Tulokset kertovat yhteisöllisyyden kokemuksen syntyvän vapaaehtoistoiminnassa yhdessä tekemisestä sekä jaetusta tavoitteesta ja arvoista. Vapaaehtoiset pitivät pääosin tehtäviään osaamistaan ja kiinnostustaan vastaavina ja kokivat olevansa osallisia myös toiminnan suunnittelussa. Hengellisyyden merkitys vaihteli; toisille hengellisyys oli tärkeä motivaatio toimia vapaaehtoisena juuri seurakunnassa, kun taas osalle hengellisyys ei ollut toiminnassa keskeistä. Yhteydenpito
seurakunnan työntekijöiden taholta koettiin sopivaksi. Työntekijöiltä toivottiin
vahvempaa puuttumista ristiriitatilanteisiin, joita toiminnassa joskus nousee esille.
Tulosten perusteella Mikaelinseurakunnassa on onnistuttu luomaan vapaaehtoistoiminnassa vaikuttavan osallisuuden mahdollisuuksia ja kokemuksia yhteisöön kuulumisesta. Kehittämistarpeena näyttäytyi toimintamallin luominen ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen sekä pienryhmiä koskeva tiedotus. Jatkotutkimusta ajatellen kiinnostava aihe olisi selvittää, miten seurakunta on onnistunut luomaan polkuja vapaaehtoistoiminnasta jumalanpalveluselämään.
Tutkimusaineisto kerätiin etäyhteyksin toteutetulla fokusryhmähaastattelulla.
Haastatteluun osallistui kuusi diakonian- tai messuryhmien vapaaehtoista. Yksi haastateltavista toimi myös pienryhmän vetäjänä. Aineisto analysoitiin käyttäen menetelmänä teemoittelua. Tutkimuskysymyksiin perustuva haastattelurunko toimi teemoittelun pohjana.
Tulokset kertovat yhteisöllisyyden kokemuksen syntyvän vapaaehtoistoiminnassa yhdessä tekemisestä sekä jaetusta tavoitteesta ja arvoista. Vapaaehtoiset pitivät pääosin tehtäviään osaamistaan ja kiinnostustaan vastaavina ja kokivat olevansa osallisia myös toiminnan suunnittelussa. Hengellisyyden merkitys vaihteli; toisille hengellisyys oli tärkeä motivaatio toimia vapaaehtoisena juuri seurakunnassa, kun taas osalle hengellisyys ei ollut toiminnassa keskeistä. Yhteydenpito
seurakunnan työntekijöiden taholta koettiin sopivaksi. Työntekijöiltä toivottiin
vahvempaa puuttumista ristiriitatilanteisiin, joita toiminnassa joskus nousee esille.
Tulosten perusteella Mikaelinseurakunnassa on onnistuttu luomaan vapaaehtoistoiminnassa vaikuttavan osallisuuden mahdollisuuksia ja kokemuksia yhteisöön kuulumisesta. Kehittämistarpeena näyttäytyi toimintamallin luominen ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen sekä pienryhmiä koskeva tiedotus. Jatkotutkimusta ajatellen kiinnostava aihe olisi selvittää, miten seurakunta on onnistunut luomaan polkuja vapaaehtoistoiminnasta jumalanpalveluselämään.