“Olettamisen sijaan voisi kysyä” Muslimi- ja juutalaisasiakkaiden kokemukset terveydenhuollossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muslimi- ja juutalaisasiakkaiden kokemuksia terveydenhuollossa. Tavoitteena oli antaa tietoa ja ymmärrystä terveysalan opiskelijoille ja hoitohenkilökunnalle eri uskontoa edustavien potilaiden kohtaamiseen ja hoitamiseen ja tällä tavoin edistää hoitotyötä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Tietoperustassa perehdyttiin muslimi- ja juutalaisuskontoihin ja selvitettiin niiden näkyvyyttä Suomessa, sekä tarkasteltiin opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä, jotka ovat hengellisyys, henkisyys, islam, juutalaisuus sekä transkulttuurinen hoitotyö. Muslimien määrän on ennustettu kasvavan Suomessa, joten heitä kohdataan hoitotyössä yhä enemmän. Juutalaisia on maassamme vähän, mutta on hyvä tuntea myös pienen uskontovähemmistön tapoja, sillä hoitotyössä kohdataan useita eri uskontoja ja hoitohenkilökunnalla tulisi olla siihen valmius. Tutkittua tietoa uskonnon vaikutuksesta potilaiden terveydenhoitoon on Suomessa niukasti.

Opinnäytetyö on tutkimuspainotteinen ja sen keskeisenä osana on kysely, joka julkaistiin muslimi- ja juutalaistaustaisten eri Facebook-ryhmissä. Etsimme alkuun tutkimustietoa kyselyn tulosten tueksi. Kyselyn avulla saatiin tietoa Suomessa asuvien muslimi- ja juutalaistaustaisten kokemuksista terveydenhuollossa. Tämän jälkeen tuotettiin sisällönanalyysi kyselyn vastauksista. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää.

Tuloksissa tuli esiin positiivisia sekä haastavia kokemuksia terveydenhuollossa. Haasteet liittyivät muun muassa siveyteen, syrjintään ja epäasialliseen kohteluun, poikien ympärileikkaukseen ja ruokailuun. Positiiviset kokemukset ilmenivät muun muassa tyytyväisyytenä hoitoon sekä hoitohenkilökunnan joustavuuteen. Vastaajat toivoivat positiivista suhtautumista ja ymmärrystä vakaumuksellisiin asioihin. Toiveissa painotettiin asioista kysymistä olettamisen sijaan.

Opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että uskonnolla voi olla suuri merkitys potilaan kokonaisvaltaisen hoidon kokemuksiin. Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voisi hyödyntää mahdollisesti koulutettaessa tulevia terveydenhuollon ammattilaisia ja lisäkoulutettaessa työelämässä olevia. Mahdollinen jatkotutkimusaihe voisi olla Suomessa kulttuurisen kompetenssin kartoittaminen sekä hoitohenkilökunnan uskonto- sekä kulttuuritietämyksen ja siihen liittyvien asenteiden selvittäminen.

The aim of the thesis was to describe the experiences of Muslim and Jewish clients in health care. The aim was to provide information about Muslim and Jewish patients experiences and wishes, which would increase understanding for healthcare students and nursing staff to meet and treat patients of different religions, and thus promote nursing. The thesis was done in collaboration with the Diakonia University of Applied Sciences.

The thesis explored Muslim and Jewish religions and their visibility in Finland, and examined the key concepts of the thesis, which are spirituality, religion and transcultural nursing. The number of Muslims is predicted to increase in Finland, so they are increasingly encountered in nursing. The Jewish religion is a minority in Finland, but also the knowledge of the customs of a minor religion can be seen useful for the medical staff in order to encounter the diversity of the religions at work. The impact of the religion on the health care of the patient in Finland is little researched.

A key part of the thesis study was a survey conducted in different Facebook groups of Muslim and Jewish backgrounds. The survey provided information on the experiences of people with Muslim and Jewish background living in Finland. In the theoretical framework the data was examined with content analysis and the qualitative research method was applied.

The results revealed positive as well as challenging experiences of the healthcare. Challenges were related to chastity, discrimination and inappropriate treatment, circumcision of boys and dietary habits. Positive experiences manifested themselves in, among other things, satisfaction with care and the flexibility of the nursing staff. Respondents expressed a need for a positive attitude and understanding of matters of conviction. respondents emphasized a wish for the health care personnel to ask questions rather than to make assumptions.

Based on the thesis, it can be stated that religion can play a major role in the experiences of holistic patient care. The results obtained in the thesis could be utilized in the training of future health care professionals and as further training for those in working life. A possible topic for further research could be the mapping of cultural competence in Finland, as well as the study of the religious and cultural knowledge and related attitudes of the nursing staff.