Ikääntyneiden psyykenlääkehoitoon liittyvien lääkehaittojen ja -yhteisvaikutusten tunnistaminen
Korpela, Mikko (2022)
Korpela, Mikko
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090419840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090419840
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden psyykenlääkehoitoon liittyvien lääkehaittojen ja haitallisten yhteisvaikutusten tunnistamisen osaamista. Tutkimuksen kohteina olivat Ylöjärven kaupungin palveluksessa olevat lähi- ja sairaanhoitajat. Lisäksi selvitettiin lääketietokantojen tunnettuutta ja käytön astetta. Hoitajien käsitykset ikääntyneiden psyykenlääkehoitoon liittyvän täydennyskoulutuksen riittävyydestä, työyhteisön tarjoamasta tuesta sekä mahdollisista kehitysehdotuksista olivat myös mielenkiinnon kohteina.
Tavoitteena oli saada hoitajat pohtimaan omaa ikääntyneiden psyykenlääkehoidon osaamistaan, tehdä lääketietokantoja heille tutummiksi, tarjota työnantajalle lisätietoa hoitajien lääkehoito-osaamisen tilanteesta sekä tukea työnantajaa hoitajien lisäkoulutustarpeen arvioinnissa.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön aineisto (N=41) kerättiin sähköpostitse lähetetyn puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin kvantitatiivisen tutkimuksen perusanalyysiä. Tulokset on esitetty opinnäytetyössä numeerisesti, graafisesti sekä sanallisesti.
Kyselyn tulosten perusteella enemmistö hoitajista (80 %) arvioi tunnistavansa psyykenlääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset. Vastanneista 51 % ilmoitti tunnistavansa yhteisvaikutukset, mutta lähes kolmasosa (29 %) epäili omaa osaamistaan. Hoitajat arvioivat tunnistavansa hyvin luotettavan lääkeaineinformaation. Tietokannoista tunnetuimmat olivat Pharmaca Fennica (98 %) ja Terveysportin lääketietokanta (95 %). Tietokantojen tunnettuudesta huolimatta niitä käytettiin vähemmän haettaessa tietoa psyykenlääkkeistä.
Hoitajat eivät olleet täysin tyytyväisiä ikääntyneiden psyykenlääkehoitoon liittyvän täydennyskoulutuksen nykyiseen tasoon. He kuitenkin kokivat saavansa muuta tukea työyhteisöstään psyykenlääkehoidon erityiskysymyksissä. Tulosten perusteella hoitajat näkivät täydennyskoulutuksen kehittävän parhaiten heidän ikääntyneiden psyykenlääkehoidon osaamistaan.
Mahdollisia jatkotutkimuskohteita ovat esimerkiksi hoitajien itsearvioidun osaamisen arviointi suhteessa lääkehoidon teoriakokeiden tuloksiin sekä täydennyskoulutuksen jälkeisen itsearvioidun lääkehoito-osaamisen selvittäminen.
Tavoitteena oli saada hoitajat pohtimaan omaa ikääntyneiden psyykenlääkehoidon osaamistaan, tehdä lääketietokantoja heille tutummiksi, tarjota työnantajalle lisätietoa hoitajien lääkehoito-osaamisen tilanteesta sekä tukea työnantajaa hoitajien lisäkoulutustarpeen arvioinnissa.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön aineisto (N=41) kerättiin sähköpostitse lähetetyn puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin kvantitatiivisen tutkimuksen perusanalyysiä. Tulokset on esitetty opinnäytetyössä numeerisesti, graafisesti sekä sanallisesti.
Kyselyn tulosten perusteella enemmistö hoitajista (80 %) arvioi tunnistavansa psyykenlääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset. Vastanneista 51 % ilmoitti tunnistavansa yhteisvaikutukset, mutta lähes kolmasosa (29 %) epäili omaa osaamistaan. Hoitajat arvioivat tunnistavansa hyvin luotettavan lääkeaineinformaation. Tietokannoista tunnetuimmat olivat Pharmaca Fennica (98 %) ja Terveysportin lääketietokanta (95 %). Tietokantojen tunnettuudesta huolimatta niitä käytettiin vähemmän haettaessa tietoa psyykenlääkkeistä.
Hoitajat eivät olleet täysin tyytyväisiä ikääntyneiden psyykenlääkehoitoon liittyvän täydennyskoulutuksen nykyiseen tasoon. He kuitenkin kokivat saavansa muuta tukea työyhteisöstään psyykenlääkehoidon erityiskysymyksissä. Tulosten perusteella hoitajat näkivät täydennyskoulutuksen kehittävän parhaiten heidän ikääntyneiden psyykenlääkehoidon osaamistaan.
Mahdollisia jatkotutkimuskohteita ovat esimerkiksi hoitajien itsearvioidun osaamisen arviointi suhteessa lääkehoidon teoriakokeiden tuloksiin sekä täydennyskoulutuksen jälkeisen itsearvioidun lääkehoito-osaamisen selvittäminen.