Osastonhoitajat neuvolan perhetyön johtajina

Abstract

TIIVISTELMÄ

Ylönen, Heli. Osastonhoitajat neuvolan perhetyön johtajina. Helsinki, syksy 2009. 54 sivua, 1 liite.

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Terveysalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).

Opinnäytetyö on osa Perhekeskus kumppanina -hanketta ja se on tehty yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa. Hanke toteutettiin vuosina 20052007. Sen yhtenä tavoitteena oli edistää ennaltaehkäisevän perhetyön muotoutumista ja laajenemista Espoossa.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata osastonhoitajien kokemuksia neuvolan ennaltaehkäisevästä perhetyöstä ja sen vaikutuksesta heidän esimiestyöhönsä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää osastonhoitajien näkemyksiä siitä, millaista neuvolan perhetyön tulisi olla tulevaisuudessa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista menetelmää käyttäen. Aineiston keruu tapahtui kyselylomakkeen avulla, jonka laati ja lähetti perheille hankkeen kehittämistyöryhmä. Kysymykset lähetettiin kaikille Espoon viidelle neuvolan osastonhoitajalle, joista kaikki palauttivat kyselylomakkeen. Aineisto kerättiin vuoden 2007 alussa. Neuvolan perhetyötä on kehitetty Espoossa hankkeen päättymisen jälkeen, mutta tässä tutkimuksessa perhetyön tilannetta tarkastellaan kuitenkin siitä näkökulmasta, mikä oli aineiston keruun aikana. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä.

Osastonhoitajien mukaan neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö on moniammatillista työskentelyä ja varhaista toimimista perheiden parhaaksi. Osastonhoitajat kokivat, että erityisesti perheiden pahoinvointi sekä terveydenhoitajien työn tukeminen ovat olleet perhetyön tehostamisen taustalla. Työ on lyhytkestoista, mutta hyvin perehdytettyjen ja asianmukaisesti koulutettujen ammattihenkilöiden harjoittamaa. Osastonhoitajat kokivat, että perhetyön tehostaminen on selkeästi voimaannuttanut sekä espoolaisia perheitä että neuvolan terveydenhoitajia. Tulevaisuuden perhetyöltä osastonhoitajat toivoivat, että se olisi riittävästi resursoitua sekä erillisen lähiesimiehen johtamaa.

Opinnäytetyön tulosten mukaan uusiomuotoisella perhetyöllä on ollut hyvin positiivisia vaikutuksia sekä espoolaisille lapsiperheille että terveydenhoitajille, joten perhetyötä tulisi siinä muodossa jatkaa. Perhetyöntekijöille tulisi olla oma esimies, mutta toiminnan tulisi olla kuitenkin terveydenhuollon alaisuudessa. Jos perhetyö kuitenkin säilyy neuvolan osastonhoitajien alaisuudessa, olisi osastonhoitajien hyvä saada lisäkoulutusta perhetyöstä ja muutosjohtamisesta.

Asiasanat: osastonhoitajat, ennaltaehkäisevä sosiaalityö, perhetyö, kvalitatiivinen tutkimus, muutosjohtaminen, neuvolat

ABSTRACT

Ylönen, Heli. Head Nurses supervising child health clinic´s family services. 54 p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Autumm 2009.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Public Health Nurse.

This study is part of the Family Centre and Partnership project and has been done together with the project actors. The goal of this project has been to help the progress of preventative family work to find its shape and to be able to expand in Espoo.

The purpose of this study was to describe head nurses’ experiences of preventative family work and its effects on their job as head nurses. Also the goal was to examine head nurses’ views on family work in future.

The study was qualitative. The material was collected through a questionnaire. The questionnaire was designed and sent by a developmental group of the project. The questions were sent to all five head nurses in child health clinics in Espoo. All five head nurses returned the questionnaires. The material was collected in the beginning of the year 2007. Family work in Espoo has been improved after the material was collected. The responses were analyzed by using the content analysis.

According to the head nurses, preventative family work in child health clinics was multi-professional work with families and done as early as possible. Head nurses’ experienced the reason for this kind of family work being concern of the well-being of families, but also the need to support nurses working with families was acknowledged. Work was done in short periods but by well-taught and trained professionals. Head nurses’ experience was that improving the family work had definitely empowered families in Espoo and also nurses in child health clinics. Head nurses’ hoped that in future this kind of family work would have enough resources and be headed by an immediate supervisor.

The results of the study showed that this kind of family work has had such a positive effect on the families and the nurses that it should be continued in this form. Family workers should have their own supervisor and work under the health clinic. If family work stays in health clinics under the supervision of head nurses, it would be useful for the head nurses to receive further education on family work and management of change.

Key words: head nurse, family work, qualitative study, management of change