Asiakaslähtöisen perhekuntoutuksen kehittäminen Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen päiväkuntoutusyksikkö Pihlajassa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Tenhola, Lenita. Asiakaslähtöisen perhekuntoutuksen kehittäminen Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen päiväkuntoutusyksikkö Pihlajassa. Helsinki, syksy 2009, 75 s., 8 liitettä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen tavoitteena oli asiakaslähtöisen perhekuntoutustyön kehittäminen Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen Pihlajan osastolla. Asiakashaastattelujen avulla kerättiin tietoa vanhempien subjektiivisista kokemuksista perhekuntoutuksen työmenetelmistä, vertaistuesta, vanhemmuudesta sekä omasta hyvinvoinnista. Mielialakyselyn (BDI) avulla mitattiin asiakkaiden masennusta kuntoutusjakson alussa ja lopussa. Työntekijät arvioivat toimintaansa työntekijäkyselyn avulla.

Kehittämishankkeessa käytettiin kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimusmenetel-miä. Asiakashaastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina. Haastat-teluaineistot pelkistettiin ja ryhmiteltiin sisällönanalyysin avulla.

Asiakashaastatteluun ja mielialakyselyyn osallistui päiväkuntoutusryhmän neljä yksinhuoltajaäitiä iältään 19–37 vuotta. Työntekijät arvioivat asiakashaastattelujen tuloksia osastopalaverissa sekä perhekuntoutustoimintaa kirjallisen kyselyn avulla.

Mielialakyselyn perusteella perhekuntoutuksesta hyötyy erittäin lievästi tai lie-västi masentunut vanhempi. Perhekuntoutustoiminnassa hyödynnetään erilaisia työmenetelmiä, joiden tarkoituksena on edistää perheiden hyvinvointia ja saada lapsi näkyväksi perheessään. Vanhemmat kokivat tärkeänä niin ryhmästä saatavan vertaistuen kuin mahdollisuuden yksilölliseen tukeen. Vanhemmat toivoivat mahdollisuutta vaikuttaa työskentelyn sisältöön.

Työntekijöiden arvioidessa omaa työtään korostui perheiden olemassa olevien voimavarojen vahvistaminen sekä lapsen näkyväksi tekeminen perheessä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaat kokivat perhekuntoutuksen työmenetelmät vanhemmuuttaan ja omaa jaksamistaan tukevina. Perhekuntoutuksen tarkoituksena on edistää perheiden hyvinvointia ja saada lapsi näkyväksi perheessä. Perheen omaa asiantuntijuutta ja voimavaroja vahvistamalla tuetaan vanhemmuutta.

Kehittämishankkeesta saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi perhekun-toutustyön tai perheille suunnatun ryhmämuotoisen työn kehittämisessä.

Asiasanat: perhekuntoutus, asiakaslähtöisyys, vanhemmuus, masennus, mielenterveys, vertaistuki

ABSTRACT

Tenhola, Lenita Developing customer-oriented family rehabilitation in Kuusela family rehabilitation centre. Language: Finnish. 75 p., 8 appendices. Helsinki, Autumn 2009.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Upgrading of Qualifications. Degree: Nurse.

The purpose of this research project was to develop customer-oriented family rehabilitation in Kuusela family rehabilitation centre. The focus was on clients’ individual experiences on family rehabilitation: how the family rehabilitation had affected the clients’ families, what promoted their mental health, what supported their parenthood, what was their opinion on the effects of the working methods and did they receive peer support.

This study was qualitative. Four single parents aged 19-37 years were involved in this research. The material was collected by interviewing using open-ended questions and consequently analysed using content analysis. Depression was measured by Beck’s Depression Inventory in the beginning and in the end of the rehabilitation period. Additionally, the employees reviewed their actions with an employee questionnaire which was also analyzed using content analysis.

The Beck’s Depression Inventory showed that clients with mild mood disturbances benefitted from family rehabilitation. The results showed that family rehabilitation used various working methods to promote families’ well-being and to make the child a visible part of the family. Family rehabilitation promoted family`s social security and capacity. Peer support and individual support was important for the parents. The client families wanted to have the opportunity to impact on the working methods. Nevertheless, the clients felt that the family rehabilitation methods supported parenting and their own coping.

Strengthening the existing resources within the families was emphasized in the staff feedback. Making the child visible in the family was also considered important in the employee feedback.

The family rehabilitation had a positive effect on the client families. It seemed that the parenting was best supported by strengthening the family’ own expertise and resources.

The research can be utilized when developing family rehabilitation work methods and in other group functions with families.

Keywords: family rehabilitation, parenthood, depression, mental health, peer support