Alakouluikäisten lasten terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen tukeminen: lapsille suunnatut videot ravitsemukseen liittyen
Välilä, Sonja; Viherkanto, Vani (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123293
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä alakouluikäisille lapsille kolme videota ravitsemukseen liittyen. Videoiden aiheina olivat lautasmalli, rasvan laadut sekä D-vitamiini. Videoiden yhteistyökumppanina toimi Neuvokas perhe. Videot julkaistaan Neuvokas perheen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavilla vuoden 2023 aikana. Opinnäytetyön tavoitteina oli lisätä alakouluikäisten lasten kiinnostusta ja tietoa terveellisestä ja monipuolisesta ravitsemuksesta. Lisäksi tavoite oli kertoa ravitsemuksen merkityksestä kasvulle ja kehitykselle.
Teoriatietoa kerättiin terveydestä ja sen edistämisestä, terveyskasvatuksesta, ravitsemussuosituksista, lasten kasvusta ja kehityksestä sekä videoiden aiheista. Tämän tiedon pohjalta suunnittelimme ja kuvasimme videot. Videot pyrittiin tekemään lapsentasoisesti, jotta ne olisivat mahdollisimman hyödylliset lapsille. Videoiden koevedokset testattiin ensin koeperheillä. Videoita muokattiin vielä koeperheiltä saadun palautteen perusteella. Lopulliset palautteet saimme yhteistyökumppanimme kontaktien kautta. Tarkoituksena oli, että lapset katsovat videot yhdessä vanhempien kanssa. Kysymyksiä (Liite 4) oli sekä lapsille että vanhemmille. Lopulliseen palautekyselyyn vastasi myös opettajia.
Palautteiden perusteella lapset eivät olleet kiinnostuneempia terveellisestä ravitsemuksesta videoiden katselemisen jälkeen. Lapset kokivat kuitenkin saaneensa uutta tietoa terveellisestä ravitsemuksesta sekä siitä, miten videoissa käsiteltävät aiheet vaikuttavat heidän kasvuunsa ja kehitykseensä. Lopulliseen palautekyselyyn saimme vähän vastauksia, joka vaikutti tavoitteiden arvioinnin luotettavuuteen. Kysymykset oli pyritty tekemään avoimiksi, jotta pystyisimme arvioimaan tavoitteiden toteutumista paremmin. Vastaukset olivat osin suppeita. Jos kysymykset olisivat muotoiltu toisin ja kysymyksiä ollessa vähemmän, mutta avoimempia, olisimme voineet saada laajemmin vastauksia. Videot katsottiin peräkkäin, joka koettiin haasteeksi siinä määrin, etteivät kaikki jaksaneet katsoa videoita loppuun eikä asiat jääneet niin hyvin mieleen.
Teoriatietoa kerättiin terveydestä ja sen edistämisestä, terveyskasvatuksesta, ravitsemussuosituksista, lasten kasvusta ja kehityksestä sekä videoiden aiheista. Tämän tiedon pohjalta suunnittelimme ja kuvasimme videot. Videot pyrittiin tekemään lapsentasoisesti, jotta ne olisivat mahdollisimman hyödylliset lapsille. Videoiden koevedokset testattiin ensin koeperheillä. Videoita muokattiin vielä koeperheiltä saadun palautteen perusteella. Lopulliset palautteet saimme yhteistyökumppanimme kontaktien kautta. Tarkoituksena oli, että lapset katsovat videot yhdessä vanhempien kanssa. Kysymyksiä (Liite 4) oli sekä lapsille että vanhemmille. Lopulliseen palautekyselyyn vastasi myös opettajia.
Palautteiden perusteella lapset eivät olleet kiinnostuneempia terveellisestä ravitsemuksesta videoiden katselemisen jälkeen. Lapset kokivat kuitenkin saaneensa uutta tietoa terveellisestä ravitsemuksesta sekä siitä, miten videoissa käsiteltävät aiheet vaikuttavat heidän kasvuunsa ja kehitykseensä. Lopulliseen palautekyselyyn saimme vähän vastauksia, joka vaikutti tavoitteiden arvioinnin luotettavuuteen. Kysymykset oli pyritty tekemään avoimiksi, jotta pystyisimme arvioimaan tavoitteiden toteutumista paremmin. Vastaukset olivat osin suppeita. Jos kysymykset olisivat muotoiltu toisin ja kysymyksiä ollessa vähemmän, mutta avoimempia, olisimme voineet saada laajemmin vastauksia. Videot katsottiin peräkkäin, joka koettiin haasteeksi siinä määrin, etteivät kaikki jaksaneet katsoa videoita loppuun eikä asiat jääneet niin hyvin mieleen.