Työhyvinvoinnin johtaminen seurakunnissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työhyvinvointia johdetaan seurakunnissa johdon ja esihenkilöiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin Osallisuus suhteessa-hankkeessa mukana olevissa Oulun seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää.

Tutkimukseen kutsuttiin 54 osallistujaa, joista seitsemän vastasi sähköisesti lähetettyihin kahteen kehyskertomukseen sekä avoimeen kysymykseen. Eläytymismenetelmällä saatujen vastausten analysointiin käytettiin kolmivaiheista induktiivista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyö, sen ohjaus, tutkimus sekä opponointi, on toteutettu kokonaan verkkovälitteisesti. Myös hankkeessa, jolle tutkimus tehtiin, oli tavoitteena monipuolinen digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen.

Tutkimus tuotti tietoa työhyvinvoinnin johtamisesta sekä johdon ja esihenkilöiden näkemyksistä työhyvinvoinnin johtamisen toteutumisesta. Opinnäytetyö tuotti tietoa myös seurakuntien työhyvinvoinnin johtamisen kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tulokset ja johtopäätökset ovat hyödynnettävissä mahdollisessa Osallisuus suhteessa –jatkohankkeessa. Lisäksi tuloksia voivat hyödyntää aiheesta ja asiasta kiinnostuneet seurakunnat ja organisaatiot.

Tuloksista korostuivat esihenkilötyön merkitys, taidot ja keinot. Yhteisten tavoitteiden määrittely, hyvän työilmapiirin merkityksellisyys ja avoin, osallistava vuorovaikutus koettiin olevan osa työhyvinvoinnin johtamisen vaikuttamismahdollisuuksia. Kehittämiskohteina mainittiin työhyvinvoinnin ennakoiva johtaminen osana muutosjohtamista, ikäjohtaminen sekä viestinnän roolin vahvistaminen.

The purpose of this thesis was to find out how well-being at work is managed in parishes from the point of view of management and supervisors. The research was carried out in the parishes that are part of the Oulu Parish Union which are participating in the Osallisuus suhteessa -project. The data collection method was the method of empathy-based stories.

In this research 54 participants were invited to the study, seven of whom answered the two frame stories sent electronically and an open question. The answers obtained with the method of empathy-based stories and the research analysis method was three-phase inductive, material-oriented content analysis. The thesis, its supervision, research, and opposition, has been carried out entirely online. Also in the project for which the research was carried out, the aim was to make versatile use of digital work tools.

The research produced information about the management of well-being at work and the management's and supervisors' views on the implementation of management of work well-being. The thesis also produced information about the development needs of the work well-being management of the parishes. The results and conclusions of the thesis can be used in a possible Osallisuus suhteessa -continuation project. In addition, the results can be used by parishes and organizations interested in the topic and issue.

The results revealed the importance, skills and means of the managerial work. The definition of common goals, the importance of a good working atmosphere and open, inclusive interaction were felt to be part of the influencing possibilities of managing well-being at work. The areas for development mentioned were proactive management of work well-being as part of change management, age management and strengthening the role of communication.