Suuntana koti: sijaishuollon laitoshoitoyksikön ja perheen välisen yhteistyön kehittäminen nuoren kokonaisvaltaisen muutoksen edistämisessä
Koivumäki, Sari (2022)
Koivumäki, Sari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526441
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lastensuojelun sijaishuollon laitoshoitoyksikön ja laitokseen sijoitettujen nuorten vanhempien välistä yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on nuoren kokonaisvaltaisen muutoksen edistäminen eli muutoksen jatkuvuus ja perheen itsenäinen selviytyminen myös kodin ulkopuolisen sijoituksen päätyttyä.
Työn tilaajana toimi yksityinen laitoshoitoyksikkö Järvelän Varakoti, jonne viime aikoina on sijoitettu yhä enemmän monikulttuurisia ja maahanmuuttajataustaisia nuoria. Nämä perheet ja vanhemmat ovat tarvinneet uudenlaista tukea, minkä johdosta yksikössä on syntynyt tarve kehittää nykyisiä perhetyön käytäntöjä ja menetelmiä.
Sijaishuoltoyksiköstä toteutettavalle perhetyölle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joten tämän kehittämistyön tietopohjassa hyödynnettiin ja sovellettiin yleisiä perhetyön sisältöjä, menetelmiä ja käytäntöjä. Tiedonkeruu toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntämällä: haastattelun ja kyselyjen kohderyhminä olivat laitoksen ohjaajat sekä sijoitettujen nuorten vanhemmat.
Tutkimustulokset vahvistivat kirjallisuudesta nousseita teemoja, joiden mukaan perhetyössä keskeisintä on vanhemmuuden ja vanhemmuuden taitojen vahvistaminen. Yhteistyön onnistumista edistävät työntekijöiden hyvät vuorovaikutustaidot, kyky kuunnella ja tunnistaa vanhempien tarpeita, mitkä koskevat myös monikulttuurisia perheitä. Työn haasteiksi koettiin vanhempien sitoutumattomuus yhteisiin toimintatapoihin, erilaisten kulttuurien ymmärtämättömyys ja yhteisen kielen puuttuminen. Sijoitettujen nuorten vanhemmat puolestaan kokivat sujuvan yhteistyön edellyttävän ohjaajan kykyä kuunnella ja kuulla heitä lapsen asioissa sekä osallisuutta oman lapsen hoitoon ja kasvatukseen.
Positiivisten tulosten ohella tunnistettiin myös osa-alueita, joihin panostamalla hoitotyön vaikuttavuutta voidaan parantaa niin tilaajayrityksessä kuin toimialallakin. Muiden kehittämisehdotusten ohella opinnäytetyön tuotoksena syntyi yksikköön toteutettava, käytännöt kirkastava ja dokumentoiva Perhetyön opas.
Työn tilaajana toimi yksityinen laitoshoitoyksikkö Järvelän Varakoti, jonne viime aikoina on sijoitettu yhä enemmän monikulttuurisia ja maahanmuuttajataustaisia nuoria. Nämä perheet ja vanhemmat ovat tarvinneet uudenlaista tukea, minkä johdosta yksikössä on syntynyt tarve kehittää nykyisiä perhetyön käytäntöjä ja menetelmiä.
Sijaishuoltoyksiköstä toteutettavalle perhetyölle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joten tämän kehittämistyön tietopohjassa hyödynnettiin ja sovellettiin yleisiä perhetyön sisältöjä, menetelmiä ja käytäntöjä. Tiedonkeruu toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntämällä: haastattelun ja kyselyjen kohderyhminä olivat laitoksen ohjaajat sekä sijoitettujen nuorten vanhemmat.
Tutkimustulokset vahvistivat kirjallisuudesta nousseita teemoja, joiden mukaan perhetyössä keskeisintä on vanhemmuuden ja vanhemmuuden taitojen vahvistaminen. Yhteistyön onnistumista edistävät työntekijöiden hyvät vuorovaikutustaidot, kyky kuunnella ja tunnistaa vanhempien tarpeita, mitkä koskevat myös monikulttuurisia perheitä. Työn haasteiksi koettiin vanhempien sitoutumattomuus yhteisiin toimintatapoihin, erilaisten kulttuurien ymmärtämättömyys ja yhteisen kielen puuttuminen. Sijoitettujen nuorten vanhemmat puolestaan kokivat sujuvan yhteistyön edellyttävän ohjaajan kykyä kuunnella ja kuulla heitä lapsen asioissa sekä osallisuutta oman lapsen hoitoon ja kasvatukseen.
Positiivisten tulosten ohella tunnistettiin myös osa-alueita, joihin panostamalla hoitotyön vaikuttavuutta voidaan parantaa niin tilaajayrityksessä kuin toimialallakin. Muiden kehittämisehdotusten ohella opinnäytetyön tuotoksena syntyi yksikköön toteutettava, käytännöt kirkastava ja dokumentoiva Perhetyön opas.