Lapsen huumeidenkäytön vaikutukset äitien työhyvinvointiin.
Reponen, Mira (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301291747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301291747
Tiivistelmä
Reponen, Mira. Lapsen huumeidenkäytön vaikutukset äitien työhyvinvointiin.
50 s, 3 liitettä.
Kevät 2023.
Diakonia- ammattikorkeakoulu.
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (YAMK).
Arvo ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää esihenkilötyötä ja tavoitteena oli löytää keinoja tukea huumeita käyttävien henkilöiden äitien työhyvinvointia. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössäni toimi valtakunnallinen järjestö Irti Huumeista ry.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kasvotusten ja Teamsin välityksellä. Haastateltavat olivat seitsemän huumeita käyttävien henkilöiden äitejä, joilla oli yli kymmenen vuoden työkokemus. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Huumeidenkäyttö ja siihen liittyvät ilmiöt vaikuttivat äiteihin hyvinvointia heikentävästi.
Tutkimustulosten mukaan äidit jaksoivat työssään haastavassa elämäntilanteessa pitkiä aikoja. Huumeisiin liittyvien elämäntilanteiden vuoksi äidit olivat sairaslomilla pitkiä tai monia lyhyitä ajanjaksoja. Oman työn sisältö ja työyhteisön merkitys olivat merkittäviä työhyvinvointia lisääviä asioita. Esihenkilöiden tuki ja mahdollisuus työn joustavuuteen työvuorosuunnittelulla vaikuttivat työhyvinvointia vahvistaen. Esihenkilöiden ohjaus työterveyshuoltoon ja tuki muuhun kuin työn sisältöön liittyen, oli puutteellista. Äidit hakivat itse aktiivisesti tukea itselleen työterveyshuollosta ja järjestötoiminnoista. Työterveyshuollosta äidit saivat hyvää somaattista hoitoa, mutta jatko- ohjausta ei tapahtunut muun tarvittavan tuen piiriin. Äidit olivat kohdanneet lapsensa huumeidenkäyttöön liittyen sosiaali- ja terveysalan sekä viranomaispuolen toimijoita. Äitien toive tulevaisuuteen oli, että ammattilaiset huomioisivat äidit omina yksilöinä, ei lisäresurssina oman lapsen huumeidenkäyttöön liittyen. Vahva toive oli, että ammattilaiset ohjaisivat äitejä lakisääteisiin palveluihin ja vertaistukiryhmiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työ ja sen sisältö sekä työyhteisön merkitys ovat haastavassa elämäntilanteessa oleville äideille tärkeä voimavara. Lähiesihenkilöiden tärkeä asema työssäjaksamisen tukena on merkittävää. Työterveyshuollossa ja esihenkilötoiminnassa tulisi ottaa vaikeatkin asiat herkästi puheeksi. Yhteiskunnassa, työelämässä, työterveyshuollossa, esi-henkilötoiminnassa ja sotealalla tarvitaan lisätietoa huumeita käyttävien henkilöiden äitien tilanteesta ja heidän kohtaamisestansa. Kokonaisvaltaisella tuen ja avun tarjoamisella vaikutetaan koko perheen hyvinvointiin.
Asiasanat: läheiset, äidit, huumeet, työhyvinvointi, johtaminen, vertaistuki
50 s, 3 liitettä.
Kevät 2023.
Diakonia- ammattikorkeakoulu.
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (YAMK).
Arvo ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää esihenkilötyötä ja tavoitteena oli löytää keinoja tukea huumeita käyttävien henkilöiden äitien työhyvinvointia. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössäni toimi valtakunnallinen järjestö Irti Huumeista ry.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kasvotusten ja Teamsin välityksellä. Haastateltavat olivat seitsemän huumeita käyttävien henkilöiden äitejä, joilla oli yli kymmenen vuoden työkokemus. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Huumeidenkäyttö ja siihen liittyvät ilmiöt vaikuttivat äiteihin hyvinvointia heikentävästi.
Tutkimustulosten mukaan äidit jaksoivat työssään haastavassa elämäntilanteessa pitkiä aikoja. Huumeisiin liittyvien elämäntilanteiden vuoksi äidit olivat sairaslomilla pitkiä tai monia lyhyitä ajanjaksoja. Oman työn sisältö ja työyhteisön merkitys olivat merkittäviä työhyvinvointia lisääviä asioita. Esihenkilöiden tuki ja mahdollisuus työn joustavuuteen työvuorosuunnittelulla vaikuttivat työhyvinvointia vahvistaen. Esihenkilöiden ohjaus työterveyshuoltoon ja tuki muuhun kuin työn sisältöön liittyen, oli puutteellista. Äidit hakivat itse aktiivisesti tukea itselleen työterveyshuollosta ja järjestötoiminnoista. Työterveyshuollosta äidit saivat hyvää somaattista hoitoa, mutta jatko- ohjausta ei tapahtunut muun tarvittavan tuen piiriin. Äidit olivat kohdanneet lapsensa huumeidenkäyttöön liittyen sosiaali- ja terveysalan sekä viranomaispuolen toimijoita. Äitien toive tulevaisuuteen oli, että ammattilaiset huomioisivat äidit omina yksilöinä, ei lisäresurssina oman lapsen huumeidenkäyttöön liittyen. Vahva toive oli, että ammattilaiset ohjaisivat äitejä lakisääteisiin palveluihin ja vertaistukiryhmiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työ ja sen sisältö sekä työyhteisön merkitys ovat haastavassa elämäntilanteessa oleville äideille tärkeä voimavara. Lähiesihenkilöiden tärkeä asema työssäjaksamisen tukena on merkittävää. Työterveyshuollossa ja esihenkilötoiminnassa tulisi ottaa vaikeatkin asiat herkästi puheeksi. Yhteiskunnassa, työelämässä, työterveyshuollossa, esi-henkilötoiminnassa ja sotealalla tarvitaan lisätietoa huumeita käyttävien henkilöiden äitien tilanteesta ja heidän kohtaamisestansa. Kokonaisvaltaisella tuen ja avun tarjoamisella vaikutetaan koko perheen hyvinvointiin.
Asiasanat: läheiset, äidit, huumeet, työhyvinvointi, johtaminen, vertaistuki