Avointen juttujen lukumäärä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosten esikäsittely-yksikössä
Tienhaara, Petra (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302142359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302142359
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, mikä on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosten esikäsittely-yksikön avointen juttujen lukumäärä ja taustalla olevat tekijät. Lisäksi selvitettiin, mitä avointen juttujen lukumäärän vähentämiseksi on tehty ja voisi jatkossa tehdä sekä mitä seurauksia tehdyillä toimenpiteillä on ollut.
Käytetyt tutkimusmenetelmät opinnäytetyössä olivat sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia. Kvalitatiivinen osuus sisälsi esikäsittely-yksikköön liittyvissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden teemahaastatteluja ja kvantitatiivinen osuus numeraalista aineistoa ja sen analysointia. Numeraalinen aineisto kerättiin Tilastokeskuksen sivuilta, poliisin tilinpäätöksistä ja tulossopimuksista, poliisin valtakunnallisesta tulostietojärjestelmästä Polstatista sekä poliisilaitokselta ja sen esikäsittely-yksiköstä saaduista materiaaleista.
Tuloksista ilmenee, että esikäsittely-yksikön avointen juttujen lukumäärä on vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Esikäsittely-yksikössä olevien avoimien juttujen lukumäärän taustalla on niin sisäisiä kuin ulkoisiakin tekijöitä. Osaan näistä tekijöistä poliisilaitoksella on ollut mahdollisuus vaikuttaa, kun taas osaan ei juurikaan ole voitu vaikuttaa.
Poliisilaitoksen esikäsittely-yksikössä on tehty useita prosessimuutoksia, joista edelliset merkittävimmät vuosien 2021-2022 aikana. Esikäsittely-yksikössä tehdyillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta niin tehokkuuteen, laatuun kuin henkilöstöönkin. Avointen juttujen lukumäärä on vähentynyt, työprosessit ovat nopeutuneet ja tutkintaan lähtevien ilmoitusten ja tutkinnan päätösten laatu on kehittynyt ja henkilöstön työtyytyväisyys on kasvanut.
Käytetyt tutkimusmenetelmät opinnäytetyössä olivat sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia. Kvalitatiivinen osuus sisälsi esikäsittely-yksikköön liittyvissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden teemahaastatteluja ja kvantitatiivinen osuus numeraalista aineistoa ja sen analysointia. Numeraalinen aineisto kerättiin Tilastokeskuksen sivuilta, poliisin tilinpäätöksistä ja tulossopimuksista, poliisin valtakunnallisesta tulostietojärjestelmästä Polstatista sekä poliisilaitokselta ja sen esikäsittely-yksiköstä saaduista materiaaleista.
Tuloksista ilmenee, että esikäsittely-yksikön avointen juttujen lukumäärä on vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Esikäsittely-yksikössä olevien avoimien juttujen lukumäärän taustalla on niin sisäisiä kuin ulkoisiakin tekijöitä. Osaan näistä tekijöistä poliisilaitoksella on ollut mahdollisuus vaikuttaa, kun taas osaan ei juurikaan ole voitu vaikuttaa.
Poliisilaitoksen esikäsittely-yksikössä on tehty useita prosessimuutoksia, joista edelliset merkittävimmät vuosien 2021-2022 aikana. Esikäsittely-yksikössä tehdyillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta niin tehokkuuteen, laatuun kuin henkilöstöönkin. Avointen juttujen lukumäärä on vähentynyt, työprosessit ovat nopeutuneet ja tutkintaan lähtevien ilmoitusten ja tutkinnan päätösten laatu on kehittynyt ja henkilöstön työtyytyväisyys on kasvanut.