IHMISKAUPPA SUOMESSA: Suomen Pelastusarmeijan toimijoiden käsityksiä ihmiskaupasta
Halttunen, Matias; Halttunen, Kati (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303133507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303133507
Tiivistelmä
Suomessa ihmiskauppaan kohdistuva tutkimus on ollut muihin pohjoismaihin verrattuna vähäisempää, ja ihmisten käsityksiä ja ilmiön tuntemusta kartoittavaa tutkimustietoa on Suomesta niukasti. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jolla pyrittiin kartoittamaan Pelastusarmeijan toimijoiden käsityksiä ihmiskaupasta sekä ilmiön tuntemusta. Opinnäytetyö käsittelee Ihmiskauppaa Suomen laajuisena sekä maailman laajuisena rikollisuuden ilmiönä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Pelastusarmeijan tietopohjaista ihmiskaupan vastaista työtä sekä edistää työhön käytettävien resurssien tehokkaampaa käyttöä.
Tutkimusaineisto kerättiin anonyymillä strukturoidulla Webropol- kyselylomakkeella. Aineisto koostui enimmäkseen upseereista ja siviilityöntekijöistä. Aineistoanalyysissä käytettiin tilastollisia analyysimenetelmiä. Vastaajien kesken tunnistetuimmat ihmiskaupan muotoja olivat työperäinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Yleisesti vähemmän tunnetut ihmiskaupan muodot olivat myös vastaajien keskuudessa tuntemattomampia. Yleisimpiä tiedonlähteitä olivat erilaiset mediat ja Pelastusarmeijan tilaisuudet. Ihmiskaupalle altistavana tekijänä pidettiin useimmin köyhyyttä sekä sotia ja muita kansallisia kriisejä. Tutkimus osoitti eroja ihmiskauppaa koskevassa tiedossa toimijoiden välillä – erityisesti miesten ja naisten välillä.
Opinnäytetyö osoittaa, että tietoisuutta lisäävälle on edelleen tarvetta Pelastusarmeijan sisällä, ja että opinnäytetyön kaltaisella kyselytutkimuksella voisi olla käyttöä tietoisuutta lisäävän työn vaikuttavuuden mittaamisessa. Tutkimuksella voisi olla käyttöä myös kirkon diakonia- ja nuorisotyön kehittämisessä – esimerkiksi uuden työntekijäoppaan kehittämisessä auttamaan mahdollisten uhrien tunnistamista ja nuorisotyössä nuorille suunnatun tietoisuutta lisäävän materiaalin tuottamisessa. Jatkotutkimuksissa ihmisten käsityksiä ja tietoisuutta ihmiskaupasta tulisi tutkia laajemmin niin Pelastusarmeijassa kuin Suomessa valtakunnallisesti.
Asiasanat: hyväksikäyttö, ihmiskauppa, käsitykset, Pelastusarmeija
Tutkimusaineisto kerättiin anonyymillä strukturoidulla Webropol- kyselylomakkeella. Aineisto koostui enimmäkseen upseereista ja siviilityöntekijöistä. Aineistoanalyysissä käytettiin tilastollisia analyysimenetelmiä. Vastaajien kesken tunnistetuimmat ihmiskaupan muotoja olivat työperäinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Yleisesti vähemmän tunnetut ihmiskaupan muodot olivat myös vastaajien keskuudessa tuntemattomampia. Yleisimpiä tiedonlähteitä olivat erilaiset mediat ja Pelastusarmeijan tilaisuudet. Ihmiskaupalle altistavana tekijänä pidettiin useimmin köyhyyttä sekä sotia ja muita kansallisia kriisejä. Tutkimus osoitti eroja ihmiskauppaa koskevassa tiedossa toimijoiden välillä – erityisesti miesten ja naisten välillä.
Opinnäytetyö osoittaa, että tietoisuutta lisäävälle on edelleen tarvetta Pelastusarmeijan sisällä, ja että opinnäytetyön kaltaisella kyselytutkimuksella voisi olla käyttöä tietoisuutta lisäävän työn vaikuttavuuden mittaamisessa. Tutkimuksella voisi olla käyttöä myös kirkon diakonia- ja nuorisotyön kehittämisessä – esimerkiksi uuden työntekijäoppaan kehittämisessä auttamaan mahdollisten uhrien tunnistamista ja nuorisotyössä nuorille suunnatun tietoisuutta lisäävän materiaalin tuottamisessa. Jatkotutkimuksissa ihmisten käsityksiä ja tietoisuutta ihmiskaupasta tulisi tutkia laajemmin niin Pelastusarmeijassa kuin Suomessa valtakunnallisesti.
Asiasanat: hyväksikäyttö, ihmiskauppa, käsitykset, Pelastusarmeija