Sijaissisarusten oikeuksien toteutuminen sijaisperheessä ja lastensuojelun sijaishuollossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia alaikäisten sijaissisarusten oikeuksien toteutumista ja selvittää niiden toteutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkittavat oikeudet olivat lapsen edun toteutuminen sekä oikeudet tulla kuulluksi ja saada ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Tavoitteena oli saada sijaissisarukset näkyviksi ja kuulluiksi osana sijaisperhettä ja lastensuojelun sijaishuoltoa sekä kiinnittää työelämän huomion sijaissisarusten oikeuksien toteutumisen varmistamiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua yksilöhaastattelua. Haastatteluihin osallistui neljä 8–10-vuotiasta sijaissisarusta. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tutkimustulokset osoittivat, että sijaissisarukset olivat mukana perheessä käydyissä keskusteluissa. Tuloksista selvisi, että sijaissisaruksille kerrottiin, kun perheeseen oltiin sijoittamassa lapsia ja he saivat kertoa oman mielipiteensä sijaisperheenä toimimisesta. Ennakkovalmennukseen sijaissisarukset eivät olleet osallistuneet, mutta se koettiin hyvänä vaihtoehtona, jotta sijoituksiin olisi mahdollista valmistautua. Lastensuojelun työntekijät eivät huomioineet sijaissisaruksia vaan vain ainoastaan sijaisvanhemmat ja perheeseen sijoitetut lapset. Sijaissisarukset toivoivat työntekijöiden kanssa keskustelua sekä parempaa tiedottamista.

Sijaissisarusten oikeudet toteutuvat sijaisperheissä mutta eivät lastensuojelun sijaishuollossa. Sijaissisarukset ovat näkyvä osa perhettä, mutta pääosin lastensuojelu ei huomioi heitä lainkaan. Sijaissisaruksilla ei ole riittävästi tietoa sijaissisaruudesta ja sijaisperheenä toimimisesta. Riittävä tiedon ja tuen antaminen sijaissisaruudesta ja sijaisperheenä toimimisesta jää sijaisvanhemmille.