Jälkihuollon käännekohta - Henkilöstön kokemuksia lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostosta

Abstract

Noora Kettunen ja Anita Kuronen Jälkihuollon käännekohta - Henkilöstön kokemuksia lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostosta 47 sivua, 3 liitettä Toukokuu 2023 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (YAMK), 90 op Sosiaali- ja terveysalan monialainen ja yhteensovittava johtaminen

Lastensuojelulaissa astui 1.1.2020 voimaan muutos, jonka myötä huostassa tai vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleen nuoren oikeutta lastensuojelun jälkihuollon palveluihin nostettiin 21 ikävuodesta 25 vuoteen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää ja tuoda näkyväksi jälkihuollon henkilöstön kokemuksia ikärajan nostoon liittyvän lakimuutoksen aiheuttamista muutoksista työn sisällössä, työhyvinvoinnissa ja työn hallinnassa sekä kyseisen muutoksen johtamisen tarpeista. Opinnäytetyömme täydentää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Yhdessä aikuisuuteen - Elämässä eteenpäin (YEE) -hankkeen tuottamaa tietoa lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon tilasta kunnissa.

Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Haastatteluaineisto koostui viiden henkilön ryhmän, jossa oli sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, sekä esihenkilön yksilöhaastattelusta. Haastattelut toteutettiin eräässä suomalaisessa kunnassa keväällä 2022 lastensuojelun jälkihuoltoa toteuttavassa yksikössä. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, missä litteroitu aineisto teemoiteltiin. Haastatteluissa käsitellyt teemat liittyivät lakimuutoksen aiheuttamiin muutoksiin työn sisällössä, muutokseen varautumiseen, työhyvinvointiin ja työn hallintaan sekä kokemuksiin muutoksessa johtamiseen.

Opinnäytetyömme keskeisimmät tulokset osoittivat, että lakimuutoksen myötä asiakasmäärät jälkihuollossa kasvoivat ja työn sisältö muuttui asiakasryhmän ollessa jälkihuollon aikana iältään vanhempia kuin aikaisemmin. Lakimuutos itsessään ei ollut aiheuttanut henkilöstön työhyvinvoinnille merkittävää muutosta. Lakimuutoksen aikana työntekijät toivoivat johtamiselta asiakasmäärien nousun vuoksi erityisesti resursoinnista huolehtimista, ja esihenkilö korosti suunnitelmallisuuden merkitystä muutostilanteissa. Tutkimuksemme osoitti, että jälkihuollon kansalliselle kehittämiselle ja yhteisesti sovituille käytänteille on tarvetta yhdenvertaisuuden edistämiseksi, mikä on ollut myös keskeinen havainto YEE-hankkeessa.

Asiasanat: lastensuojelu, jälkihuolto, muutosjohtaminen, työhyvinvointi

Noora Kettunen and Anita Kuronen The Turning Point of Aftercare - Experiences of personnel regarding the age limit raise for Child Welfare Service’s Aftercare 47 pages, 3 appendices May 2023 University of Applied Sciences Master’s Degree in Social and Health Care Services Master of Social Services (90 ECTS) MA Degree in Interdisciplinary and Collaborative Leadership

Finnish Child Welfare Act changed 1.1.2020 in terms of child protection aftercare, which means that for children who have been in foster care or placed outside the home for at least six consecutive months, the right to use aftercare services was raised from 21 to 25 years of age. The aim of our thesis was to address the experiences of the aftercare personnel pertaining to the factors caused by the legal change affecting the age limit. We were interested in the changes of content of work, well-being at work and work management, as well as leadership in this specific change. Our thesis complements the information produced by the Department of Health and Welfare's project called Together into Adulthood - Moving Forward. This project produces information on the state of aftercare in municipalities in Finland according to the Child Welfare Act.

Our thesis is a qualitative study with material which was collected through group and individual interviews. The material consisted of an interview of a group of five people, which consisted of social workers and social counsellors, as well as a senior social worker in a leading position. The interviews were conducted in a municipality in Finland in the spring of 2022 in an aftercare unit. Data-based content analysis was used as the analysis method of the research data, where frequently emerging materials were themed. The themes discussed in the interviews were related to changes in the content of work caused by the legislative change, preparation for change, well-being at work and work management, and experiences in managing change.

The most important results of our thesis showed that with the legislative change, the number of clients in aftercare increased and the content of the work changed. As a result, the client group during aftercare was older than before. The legislative change itself had not caused a significant change in the personnel's well-being at work. During the legislative change, the employees wanted the management to take care of resources especially due to the increase in the number of clients, and the leading social worker emphasized the importance of planning in change situations. Our research showed that there is a need for national development of aftercare and jointly agreed practices to promote equality, which has also been a key finding in the Together into Adulthood - Moving Forward -project.

Keywords: child welfare, after care, change management, work well-being