Selvitys YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumisesta Suomessa 2018-2022

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus toteutuu Suomessa kolmen teeman osalta. Nämä kolme teemaa olivat ihmisarvon kunnioitus ja ennakkoluulot, esteettömyys ja saavutettavuus sekä tulkkaus. Selvitys tehtiin viittomakielisten ja puhevammaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka Vammaisfoorumin vuonna 2018 teettämässä kyselyssä esille nousseet teemat ovat kehittyneet vuosina 2018–2022. Lisäksi selvitimme, millaisia eroja viittomakielisten ja puhevammaisten vastaajien välillä on.

Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä oli sähköinen kysely, joka toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla. Kyselyn avulla kartoitettiin ihmisarvon kunnioituksen ja ennakkoluulojen, esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä tulkkauksen kehittymistä vuodesta 2018. Kysely lähetettiin Vammaisfoorumille, joka välitti kyselyn heidän kanssaan yhteistyössä toimiville vammaisjärjestöille. Kyselyyn vastasi 42 henkilöä.

Kyselyn vastauksissa korostui syrjinnän siirtyneen arkitilanteista yhteiskunnan rakenteisiin. Vastaajat kokivat ennakkoluulojen kohtaamisen ja kehittymisen riippuvan siitä, millainen vamma henkilöllä on ja mistä näkökulmasta ennakkoluuloja tarkastelee. Puhevammaiset vastaajat kokivat, että puhevammaisuuteen liittyy ennakkoluulo puheen ymmärtämisen haasteista. Vastaajien mielestä kuurous ja kielivähemmistöön kuuluminen koetaan yhteiskunnassa nykyään hyväksi asiaksi. Vastauksissa tulkin saatavuuden koettiin heikentyneen huomattavasti ja tilauksiin on vaikea löytää tulkkia. Kyselyn vastaajat kokivat, että vammaisten tulkkauspalveluiden kilpailutus on vaikuttanut tulkkien saatavuuteen ja vaihtuvuuteen.

Esteettömyyteen liittyviä ongelmia kohdataan eniten julkisissa tiloissa. Vastauksissa pohdittiin koronapandemian vaikutuksia tilojen esteellisyyteen. Digitaalisten palvelujen saavutettavuus koettiin vaihtelevaksi riippuen palveluntarjoajasta. Teknologian kehitys koettiin vastauksissa esteettömyyttä ja saavutettavuutta parantavana asiana, vaikka se voi tuoda mukanaan myös haasteita.

This thesis studied how The UN Convention of the Rights of People with Disabilities was realized in Finland in terms of three themes. The research was done from the standpoint of people with speech-impairment and people who use sign language as their first language. The aim of this research is to increase awareness of how the three themes from Finnish Disability Forum’s questioner have improved over the years of 2018–2022. In addition, we researched how the answers from sign language respondents and speech-impairment respondents differ from each other.

Research was made by using a quantitative questionnaire survey method. The aim was to find out if physical accessibility and accessibility, respect for human dignity and prejudices as well as interpreting have improved since 2018. The questionnaire was sent to Finnish Disability Forum and forwarded to their members. The questionnaire gained 42 answers.

The answer material highlighted that discrimination of people with disabilities has institutionalized. Encountering and the trajectory of prejudices depended on what kind of disability a person has and if it is possible to be detected. Speech-impaired respondents felt that being speech-impaired entailed a prejudice of a person also having challenges to understand speech. Being deaf and part of a linguistic minority is perceived as a good thing. Respondents felt that availability of interpreters has significantly decreased. This is affected by Social Insurance Institution´s procurement procedure for interpreter service for persons with disabilities.

Respondents encountered accessibility problems most in public spaces. Accessibility of digital services depended on the service provider. Technological development brings challenges, but it is still perceived as improving accessibility.