Osallisuutta tukemassa - KIVAkerhotoimintaa lasten asumisyksikkö Varpussa
Tanke, Kirsti (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212956
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille suunnattua KIVA-kerhotoimintaa. KIVA-kerho eli Kehityksen Innostava Vaikutus Asiakkaaseen -toiminta on monipuolista vapaa-ajan kerhotoimintaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin kehitysvammaisten ja erityisen tuen piiriin kuuluvien lasten sekä nuorten tarpeet toiminnallisen ja osallistavan vapaa-ajan kerhotoiminalle. KIVA-kerhotoiminnan kautta, lasten asumisyksikössä asuville lapsille ja nuorille mahdollistettiin oikeus osallisuuteen ja osallistumiseen.
Opinnäytetyön kohteena oli lasten asumisyksikkö kehitysvammaisille ja §11111 erityistä tukea tarvitseville lapsille sekä nuorille. Lasten asumisyksikkö Varpu sijaitsee Vanhassa-Ulvilassa. Asumisyksikössä asuu kuusi asukasta, ja lasten ikä jakauma on 8–17-vuotta. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö. Opinnäytetyön kohderyhmään kuuluville lapsille ja nuorille ei ollut aiemmin järjestetty minkäänlaista vapaa-ajan kerhotoimintaa.
Kerhotoiminnan vaikutuksista saadut tiedot on kerätty havainnoimalla asukkaita ohjaustilanteissa sekä pienimuotoisella palautekyselyllä. Palautekyselyyn on vastannut osa kohderyhmän asukkaista omien kykyjensä mukaan sekä kerhotoiminnassa mukana olleet työntekijät. KIVA-kerhotoiminta on otettu lasten asumisyksikössä vastaan hyvillä mielin, niin asukkaiden, kuin työntekijöiden keskuudessa, ja saatu palaute on ollut positiivista. Opinnäytetyöstä saatua palautetta on voitu hyödyntää lasten asumisyksikössä työskentelevien ohjaajien ja hoitajien kesken sekä sijaisina työskentelevien hoitajien ohjatessa lapsia eri toiminnoissa.
Osallistavassa kerhotoiminnassa työntekijät ohjasivat kohderyhmän lapsia eri laisten taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Tärkeiksi huomion kohteiksi ohjauksessa nousivat esiin kohderyhmän lasten ja nuorten kehitystason huomioiminen, kommunikaatiomenetelmät, ohjausmenetelmien soveltaminen, yksilöllinen ohjaus ja osallistaminen, yhdenvertaisuus, mielekäs yhdessä tekeminen sekä yhteistyö muiden työntekijöiden kanssa. Kerhotoiminnan yksilöidyn ohjauksen kautta työntekijät pystyivät olemaan lapsille ja nuorille aidosti läsnä sekä antamaan heille jakamattoman huomion. Kerhotoiminnasta saatu positiivinen palaute toi uskoa kerhon jatkumiselle ja innosti uusien toimintaideoiden etsimiseen sekä suunnitteluun.
Asiasanat: kehitysvammaisuus, kerhotoiminta, osallistaminen, osallistuminen, osallisuus
Opinnäytetyön kohteena oli lasten asumisyksikkö kehitysvammaisille ja §11111 erityistä tukea tarvitseville lapsille sekä nuorille. Lasten asumisyksikkö Varpu sijaitsee Vanhassa-Ulvilassa. Asumisyksikössä asuu kuusi asukasta, ja lasten ikä jakauma on 8–17-vuotta. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö. Opinnäytetyön kohderyhmään kuuluville lapsille ja nuorille ei ollut aiemmin järjestetty minkäänlaista vapaa-ajan kerhotoimintaa.
Kerhotoiminnan vaikutuksista saadut tiedot on kerätty havainnoimalla asukkaita ohjaustilanteissa sekä pienimuotoisella palautekyselyllä. Palautekyselyyn on vastannut osa kohderyhmän asukkaista omien kykyjensä mukaan sekä kerhotoiminnassa mukana olleet työntekijät. KIVA-kerhotoiminta on otettu lasten asumisyksikössä vastaan hyvillä mielin, niin asukkaiden, kuin työntekijöiden keskuudessa, ja saatu palaute on ollut positiivista. Opinnäytetyöstä saatua palautetta on voitu hyödyntää lasten asumisyksikössä työskentelevien ohjaajien ja hoitajien kesken sekä sijaisina työskentelevien hoitajien ohjatessa lapsia eri toiminnoissa.
Osallistavassa kerhotoiminnassa työntekijät ohjasivat kohderyhmän lapsia eri laisten taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Tärkeiksi huomion kohteiksi ohjauksessa nousivat esiin kohderyhmän lasten ja nuorten kehitystason huomioiminen, kommunikaatiomenetelmät, ohjausmenetelmien soveltaminen, yksilöllinen ohjaus ja osallistaminen, yhdenvertaisuus, mielekäs yhdessä tekeminen sekä yhteistyö muiden työntekijöiden kanssa. Kerhotoiminnan yksilöidyn ohjauksen kautta työntekijät pystyivät olemaan lapsille ja nuorille aidosti läsnä sekä antamaan heille jakamattoman huomion. Kerhotoiminnasta saatu positiivinen palaute toi uskoa kerhon jatkumiselle ja innosti uusien toimintaideoiden etsimiseen sekä suunnitteluun.
Asiasanat: kehitysvammaisuus, kerhotoiminta, osallistaminen, osallistuminen, osallisuus