Varhaiskasvatusikäisten neurokirjon lasten tunnetaitojen tukeminen huoltajien näkökulmasta
Jaatinen, Sanna; Koskinen, Erik; Suojanen, Emilia (2023)
Jaatinen, Sanna
Koskinen, Erik
Suojanen, Emilia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521694
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatusikäisten neurokirjoon kuuluvien lasten tunnetaitojen tukemista huoltajien näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla helpottaa varhaiskasvatusikäisten tunnetaitojen tukemista perheen ja varhaiskasvatuksen välisessä yhteistyössä. Pidempiaikaisina tavoitteina oli varhaiskasvatusikäisten ja varsinkin neurokirjon lasten tunnetaitojen kehittyminen ja samalla lasten osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pieksämäen kaupungin varhaiskasvatus. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusta ja aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä joulukuussa 2022. Kysely lähetettiin varhaiskasvatusikäisten lasten huoltajille kahdeksaan eri varhaiskasvatusyksikköön. Kyselyyn vastasi 54 huoltajaa.
Opinnäytetyön tulokset toivat esille vanhempien asenteita, arvoja ja ajatuksia koskien tunnekasvatusta, neurokirjoa ja omia tunnetaitoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemmilla on kyvykkyyttä nähdä lapsessaan vahvuuksia. Lapsen mahdollista diagnoosia ei pidetty vain lasta määrittävänä tekijänä, vaan piirteet nähtiin lapsen ominaisuutena. Diagnoosi nähtiin välineenä, jonka avulla lasta voidaan tukea haasteissa. Tuloksissa kävi ilmi, että lapsilla, joilla oli haasteita tunnetaidoissa, oli useammin myös muita haasteita. Suurimmalla osalla lapsista haasteet eivät kuitenkaan olleet kasautuneet. Neurokirjon diagnoosi oli vain kolmella lapsella.
Tutkimuksessa todettiin, että varhaiskasvatusikäisten tunnekasvatukseen tulee kiinnittää huomiota. Tämän lisäksi ilmeni myös huoltajien tarve kehittää omia tunnetaitojaan, vaikka suurin osa vastanneista kokikin osaavansa kohdata lapsen moninaiset tunteet ainakin jollain tavalla. Tutkimus tuotti keinoja kehittää tunnekasvatusta varhaiskasvatuksessa ja kotona.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pieksämäen kaupungin varhaiskasvatus. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusta ja aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä joulukuussa 2022. Kysely lähetettiin varhaiskasvatusikäisten lasten huoltajille kahdeksaan eri varhaiskasvatusyksikköön. Kyselyyn vastasi 54 huoltajaa.
Opinnäytetyön tulokset toivat esille vanhempien asenteita, arvoja ja ajatuksia koskien tunnekasvatusta, neurokirjoa ja omia tunnetaitoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemmilla on kyvykkyyttä nähdä lapsessaan vahvuuksia. Lapsen mahdollista diagnoosia ei pidetty vain lasta määrittävänä tekijänä, vaan piirteet nähtiin lapsen ominaisuutena. Diagnoosi nähtiin välineenä, jonka avulla lasta voidaan tukea haasteissa. Tuloksissa kävi ilmi, että lapsilla, joilla oli haasteita tunnetaidoissa, oli useammin myös muita haasteita. Suurimmalla osalla lapsista haasteet eivät kuitenkaan olleet kasautuneet. Neurokirjon diagnoosi oli vain kolmella lapsella.
Tutkimuksessa todettiin, että varhaiskasvatusikäisten tunnekasvatukseen tulee kiinnittää huomiota. Tämän lisäksi ilmeni myös huoltajien tarve kehittää omia tunnetaitojaan, vaikka suurin osa vastanneista kokikin osaavansa kohdata lapsen moninaiset tunteet ainakin jollain tavalla. Tutkimus tuotti keinoja kehittää tunnekasvatusta varhaiskasvatuksessa ja kotona.