Järjestäminen-avain SAK:n toiminnan uudistamiseen: vaalistaja, aktivointikampanja joka tehtiin toisin
Harjula, Eija; (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822898
Tiivistelmä
SAK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on maamme vanhin ja suurin palkansaajakeskusjärjestö. Liike syntyi 1900-luvun alussa työntekijöiden tarpeesta saada aikaan muutosta omissa työolosuhteissaan: saada oma ääni kuuluviin ja parantaa taloudellista ja sosiaalista asemaa. Tämä johti ay-liikkeen syntyyn maassamme. Vuosikymmenien aikana ammattiliitoistaliitoista ja SAK:sta on muodostunut merkittävä yhteiskunnallinen toimija, neuvottelu- ja sopijaosapuoli sekä vahva kansanliike.
2000-luvun Suomessa kilpailu ihmisten vapaa-ajasta käy kiivaana. Perinteinen järjestötoiminta ei enää ole ihmisiä liikkeelle saava voima, vanhat liikkeet kärsivät näivettymisestä eikä SAK:lainen liike tavoita uusia toimijoita.
Opinnäytetyöni on toimintatutkimus, missä arvioin SAK:n ja liittojen yhteisen eduskuntavaalikampanjan, Vaalistajan kautta, voisiko 1920-luvulla Yhdysvalloissa syntynyt järjestäminen toimintatapana olla vastaus ay-liikkeen haasteisiin. Sosiokulttuuriseen innostamiseen läheisesti kytkeytyvä toimintatapa palauttaa ay-liikkeen juurilleen. Järjestämisessä toiminta perustuu ihmisten omaan tarpeeseen saada aikaan muutosta omassa toimintaympäristössä. Järjestäminen ja järjestävä työote mahdollistaa, mutta ei sanele, tukee, mutta ei tee puolesta, kuuntelee ja kuulee ja tunnistaa ihmisten tarinan ja tarpeet.
Miten järjestämiskampanja, Vaalistaja onnistui sitouttamaan ja saamaan aikaan aktiivisuutta? Kampanjan perusta rakennettiin niiden tavoitteiden varaan, joiden kartoituksen ja tutkimuksen pohjalta tiedettiin kohderyhmää liikuttavan. Kohderyhmäanalyysi antoi työkaluja sanoman ja viestin kohdentamiseen – tiedolla johtamiseen. Kahdeksan viikon kampanja toteutettiin sekä digi-ympäristössä (online) että perinteisissä kampanjatapahtumissa (offline) järjestämisen opein, tavoitteena saada palkansaajaväestö käyttämään äänioikeuttaan.
Kampanjan aikana havaittiin, että perinteet ja perinteiset tavat organisoitua, organisoida ja toimia ovat vanhan liikkeen sielussa syvällä. Liikkeesä on totuttu turvalliseen, hierarkiseen, ylhäältä alas johdettuun tapaa toimia ja tämän asetelman kääntäminen päälaelleen, on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Koska äänestystilastoja ei ole vielä julkaistu, on mahdotonta sanoa, toteutuiko perimmäinen tavoite – palkansaajien äänestysaktiivisuuden nostaminen. 8-viikon kampanja kuitenkin osoitti, missä onnistuttiin ja missä on vielä tehtävää.
2000-luvun Suomessa kilpailu ihmisten vapaa-ajasta käy kiivaana. Perinteinen järjestötoiminta ei enää ole ihmisiä liikkeelle saava voima, vanhat liikkeet kärsivät näivettymisestä eikä SAK:lainen liike tavoita uusia toimijoita.
Opinnäytetyöni on toimintatutkimus, missä arvioin SAK:n ja liittojen yhteisen eduskuntavaalikampanjan, Vaalistajan kautta, voisiko 1920-luvulla Yhdysvalloissa syntynyt järjestäminen toimintatapana olla vastaus ay-liikkeen haasteisiin. Sosiokulttuuriseen innostamiseen läheisesti kytkeytyvä toimintatapa palauttaa ay-liikkeen juurilleen. Järjestämisessä toiminta perustuu ihmisten omaan tarpeeseen saada aikaan muutosta omassa toimintaympäristössä. Järjestäminen ja järjestävä työote mahdollistaa, mutta ei sanele, tukee, mutta ei tee puolesta, kuuntelee ja kuulee ja tunnistaa ihmisten tarinan ja tarpeet.
Miten järjestämiskampanja, Vaalistaja onnistui sitouttamaan ja saamaan aikaan aktiivisuutta? Kampanjan perusta rakennettiin niiden tavoitteiden varaan, joiden kartoituksen ja tutkimuksen pohjalta tiedettiin kohderyhmää liikuttavan. Kohderyhmäanalyysi antoi työkaluja sanoman ja viestin kohdentamiseen – tiedolla johtamiseen. Kahdeksan viikon kampanja toteutettiin sekä digi-ympäristössä (online) että perinteisissä kampanjatapahtumissa (offline) järjestämisen opein, tavoitteena saada palkansaajaväestö käyttämään äänioikeuttaan.
Kampanjan aikana havaittiin, että perinteet ja perinteiset tavat organisoitua, organisoida ja toimia ovat vanhan liikkeen sielussa syvällä. Liikkeesä on totuttu turvalliseen, hierarkiseen, ylhäältä alas johdettuun tapaa toimia ja tämän asetelman kääntäminen päälaelleen, on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Koska äänestystilastoja ei ole vielä julkaistu, on mahdotonta sanoa, toteutuiko perimmäinen tavoite – palkansaajien äänestysaktiivisuuden nostaminen. 8-viikon kampanja kuitenkin osoitti, missä onnistuttiin ja missä on vielä tehtävää.