Positiivinen johtaminen esihenkilötyön näkökulmasta lastensuojelun sijaishuollon palveluissa
Ahonen, Emmi; Kuikka, Sonja (2023)
Ahonen, Emmi
Kuikka, Sonja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023083125199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023083125199
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdytään positiivisen johtamisen malliin. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa tutkimuksen tilanneelle sosiaalipalveluita tuottavalle yritykselle ajankohtaista tietoa siitä, kuinka esihenkilöt toteuttavat positiivista johtamista omassa työssään lastensuojelun sijaishuollon palveluissa ja mitä vahvuuksia ja kehittämistarpeita positiivisen johtamisen lähestymistavassa on esihenkilöiden näkemyksien mukaan sekä avata ideoita jatkokehittämistä varten.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluja hyödyntäen. Haastattelut toteutettiin Teams-kokoussovelluksen avulla kuutena yksilö- ja kahtena parihaastatteluna helmi-maaliskuussa 2023. Haastateltuja oli siis yhteensä 10. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksemme keskeisimmät tulokset ovat positiivisen johtamisen mallin avulla saavutettava mahdollisuus aitouteen, tuttuus, hyväksyminen, vahvuuksien hyödyntäminen, kehittyminen ja yhdessä tekeminen. Toisaalta yhdessä tekeminen ei saa tarkoittaa sitä, että esihenkilö unohtaa johtaa, joka nousi yhdessä positiivisen johtamisen mallista tiedon lisäämisen kanssa keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi tutkimuksessamme. Positiivisen johtamisen malli luo haastatteluiden mukaan työhön yhteiset raamit, joiden puitteissa niin esihenkilöiden kuin työntekijöidenkin on mielekästä työskennellä. Avoin vuorovaikutus ja salliva ilmapiiri, jotka ovat positiivisen johtamisen ydintä, luovat antoisan maaperän kaikelle edellä kuvatulle, mutta vaativat työtä toimiakseen ja toteutuakseen. Selvää on kuitenkin, että positiivinen johtaminen lisää positiivisuutta ja lopulta näkyy positiivisena aina asiakkaille asti.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluja hyödyntäen. Haastattelut toteutettiin Teams-kokoussovelluksen avulla kuutena yksilö- ja kahtena parihaastatteluna helmi-maaliskuussa 2023. Haastateltuja oli siis yhteensä 10. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksemme keskeisimmät tulokset ovat positiivisen johtamisen mallin avulla saavutettava mahdollisuus aitouteen, tuttuus, hyväksyminen, vahvuuksien hyödyntäminen, kehittyminen ja yhdessä tekeminen. Toisaalta yhdessä tekeminen ei saa tarkoittaa sitä, että esihenkilö unohtaa johtaa, joka nousi yhdessä positiivisen johtamisen mallista tiedon lisäämisen kanssa keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi tutkimuksessamme. Positiivisen johtamisen malli luo haastatteluiden mukaan työhön yhteiset raamit, joiden puitteissa niin esihenkilöiden kuin työntekijöidenkin on mielekästä työskennellä. Avoin vuorovaikutus ja salliva ilmapiiri, jotka ovat positiivisen johtamisen ydintä, luovat antoisan maaperän kaikelle edellä kuvatulle, mutta vaativat työtä toimiakseen ja toteutuakseen. Selvää on kuitenkin, että positiivinen johtaminen lisää positiivisuutta ja lopulta näkyy positiivisena aina asiakkaille asti.