Ergonomisten työvuorojen vaikutukset työhyvinvointiin hoitotyössä

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä oli ensinnä kuvata, miten terveyskeskussairaalan henkilökunta koki ergonomisen työvuorosuunnittelun vaikuttavan työhyvinvointiinsa. Toiseksi selvitettiin, mitkä seikat ergonomisissa työvuoroissa parhaiten tukivat työhyvinvointia. Kolmantena tutkimustehtävänä kuvasimme ergonomiseen työvuorokokeiluun osallistuneiden esille tuomia vuorotyön haittavaikutuksia.

Tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tietoa Muuramen terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalta ergonomisten työvuorokokeilun vaikutuksista työhyvinvointiin. Muuramen terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnasta kymmenen vapaaehtoista henkilöä osallistui ergonomisesti suunniteltujen työvuorojen kokeiluun käytännössä. Työvuorokokeilu kesti 21 viikkoa, jonka jälkeen kyselylomakkeiden avulla koeryhmältä kerättiin kokemusperäistä tietoa ergonomisten työvuorojen vaikutuksista työhyvinvointiin. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli kaksi avointa kysymystä.

Ergonomisesti suunniteltu työvuoromalli on yksi keino helpottaa vuorotyön rasituksia. Ergonomisen työvuoromallin ajatuksena on saada pidennettyä työvuorojen väliin jäävää vapaa-aikaa, niin että työn aiheuttamasta rasituksesta palautuisi mahdollisimman hyvin. Ergonominen työvuoromalli on ajatuksena hyvä, kun sen lähtökohtana on työntekijän jaksamisen tukeminen. Kolmivuorotyö asettaa monenlaisia haasteita tekijälleen. Vuorotyön tekijän elimistön olisi sopeuduttava niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin vaihteleviin työaikoihin. Vuorotyöhaittojen tiedostaminen on tärkeää, jotta työntekijällä on mahdollisuus puuttua ja ehkäistä eri tutkimusten pohjalta jo havaittuja haittavaikutuksia.

Tutkimuksemme pohjalta todettiin ergonomisten työvuorojen vaikuttavan työhyvinvointiin. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että kaksi peräkkäistä vapaapäivää tukivat työhyvinvointia. Ergonomiseen työvuorosuunnitteluun oltiin tutkimuksen mukaan melko tyytyväisiä. Tutkimuksessamme yli puolet vastaajista koki vapaa-ajan lisääntyneen. Unen laatu parani puolella vastaajista ergonomisen työvuorosuunnittelun aikana. Huonona puolena ergonomisessa työvuorosuunnittelussa koettiin vapaapäiviltä/lomilta aamuvuoroon tulo tai iltavuorosta vapaapäiville/lomille jääminen.

Yhteenvetona todetaan vuorotyön asettavan haasteita yhteiskunnalle sen terveydellisten haittavaikutusten vuoksi. Väestön ikärakenne ja suurien ikäluokkien eläköityminen lähivuosikymmeninä asettaa ikääntyville vuorotyöntekijöille haasteita työssä jaksamiselle.

The purpose of our study was to gather information from the nursing personnel of the Muurame health centre about the effects of their ergonomic work shift experiment on their well-being at work. Ten volunteers from the Muurame health centre participated in testing ergonomically planned work shifts. The experiment lasted 21 weeks, after which we used questionnaires to gather experiential data about the effects of the ergonomic work shifts on the respondents’ well-being at work. The data was collected with a structured questionnaire with two open-end questions.

The ergonomically planned work shift model is one way to ease the strain of shift work. The idea of an ergonomic shift schedule is to increase free time between shifts so that workers recover as well as possible from the strain of work. The ergonomic shift model is good as an idea, when its starting point is to support the workers’ coping. Three-shift work is challenging in many ways. Shift workers must adapt physically, mentally and socially to the changing work times. It is important to identify the adverse effects of shift work so employees have the chance to step in and prevent the effects already observed in different studies.

Our first research task was to describe the effects of the ergonomic shift schedule on well-being at work as experienced by the health centre personnel. After the experiment, the participants answered our questions on how they felt that the ergonomic shifts influenced their well-being at work. Second, we tried to find out what features of the ergonomic shifts supported well-being at work the most. Our third research task was to describe any adverse effects that the ergonomic shift experiment might have had.

Based on our research, we concluded that ergonomic shifts do have an effect on well-being at work. Our study revealed that two consecutive days off supported well-being at work. According to our results, the workers were quite satisfied with the ergonomic shift schedule. Over half of the respondents felt that their free time had increased. The quality of sleep improved for half of the respondents during the ergonomic shift experiment. According to the respondents, negative sides of the ergonomic shift schedule included morning shifts after days off or holidays, and evening shifts immediately before days off or holidays.

To summarize, we state that shift work poses a challenge to society because of its health effects. The age structure of the population and the retirement of the baby-boomer generation in future decades is a challenge for the well-being at work of aging shift workers.