Kenen mielipide? Mielipiteen ilmaisun haasteet autismikirjon kehitysvammaisten päivätoiminnassa.

Abstract

TIIVISTELMÄ

Nadezhda Kasinskaja Kenen mielipide? Mielipiteen ilmaisun haasteet autismikirjon kehitysvammaisten päivätoiminnassa. 57 sivua, 7 liitettä Syksy 2023 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK)

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata haasteita ja kysymyksiä, jotka liittyvät kehitysvammaisen autismikirjon asiakkaan mielipiteen selvittämiseen päivätoiminnassa. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista ja Suomen lainsäädäntö vaativat, että kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja ilmaista mielipiteensä häntä koskevista asioista.

Asiakkaan mielipiteen selvittäminen voi kuitenkin olla haastavaa silloin, kun asiakas tarvitsee paljon tukea kommunikointiin, vuorovaikutukseen ja arjessa käytettävien käsitteiden ymmärtämiseen. Lähes kaikki tämän kohderyhmän asiakkaat hyötyvät puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käytöstä. Ne eivät kuitenkaan itsessään ratkaise ongelmaa. Tässä opinnäytetyössä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä keinoja kehitysvammaisten autismikirjon asiakkaiden kanssa toimivat työntekijät käyttävät pyrkiessään selvittämään asiakkaan mielipidettä toimintaan ja arjen asioihin liittyen? Mitkä asiat vaikuttavat työntekijän arvioon siitä, miten asiakkaan vastaus vastaa hänen todellista mielipidettään?

Työ on toteutettu Autismisäätiön ohjaus- ja valmennuspalveluyksikössä havainnoimalla asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutustilannetta, jossa työntekijä pyrkii selvittämään asiakkaan mielipiteen päivätoiminnan arjen asioista valmiiksi laadittujen kysymysten ja kuvallisten vastausvaihtoehtojen avulla. Työntekijöitä haastateltiin ennen havainnointia ja sen jälkeen. Haastattelujen ja havainnoinnin muistiinpanot analysoitiin aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.

Työn tuloksena on kuvaus mielipiteen selvittämiseen liittyvistä haasteista ja ilmiöistä, jotka liittyvät vuorovaikutuksen eri vaiheisiin: kysymyksen esittämiseen ja vastausvaihtoehtojen esittelyyn, asiakkaan vastauksen saamiseen ja vastauksen tulkintaan ja arviointiin. Tuloksista selviää, että puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käytöstä huolimatta vuorovaikutusprosessi on kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Asiakkaan tuntemista ja niin työntekijän kuin asiakkaankin viestin monipuolista tulkintaa tarvitaan vuorovaikutuksen jokaisessa vaiheessa.

Asiasanat: kehitysvamma, autismikirjo, puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät

TIIVISTELMÄ SELKOKIELELLÄ

Jokaisella on oikeus päättää omista asioistaan ja kertoa mielipiteensä.

Kehitysvammaiset ja autismikirjon ihmiset tarvitsevat joskus apua siihen, että he pystyvät kertomaan mielipiteensä.

He voivat käyttää apuna kuvia tai muita puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä.

Päivätoiminnassa asiakkaan ja työntekijän voi olla vaikeaa ymmärtää toisiaan, vaikka he käyttäisivätkin kuvia.

Seurasin Autismisäätiön päivätoiminnassa tilanteita, joissa työntekijät kysyivät asiakkailta arjen asioista.

Tässä tutkimuksessa kerron, millä tavalla työntekijät esittävät asiakkaille kysymyksiä, kun haluavat että asiakkaat ymmärtävät ne.

Kerron myös, miten työntekijät yrittävät arvioida, ymmärtävätkö he asiakkaan vastaukset oikein.

Tutkimus näyttää, että asiakkaan mielipiteen ymmärtäminen on usein vaikeaa. Joskus se ei onnistu ollenkaan.

Keskustelussa on paljon hetkiä, joissa työntekijä ja asiakas voivat ymmärtää asiat eri tavalla.

Työntekijän pitää tuntea asiakas hyvin, jotta työntekijä ymmärtää asiakasta. Yksi tapa kysyä ei sovi kaikille.

Vaarana on, että toiset eivät ymmärrä paljon apua tarvitsevan ihmisen mielipidettä, tai että toiset ymmärtävät mielipiteen väärin.

Silloin voi käydä niin, että ihmisen mielipidettä ei oteta huomioon, kun päätetään hänen asioistaan.

Voi käydä myös niin, että toiset kuuntelevat vain sellaisia ihmisiä, joiden on helppoa kertoa mielipiteensä. Silloin palvelut, esimerkiksi päivätoiminta, eivät ehkä sovi niille, jotka tarvitsevat enemmän apua mielipiteen kertomiseen.