Kehittämistyö ja nuorten tavoittaminen Espoon etsivässä nuorisotyössä
Kortesaari, Joel; Koivunen, Tero (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326755
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia, miten Espoon etsivät nuorisotyöntekijät kokevat vuosien 2017 ja 2022 välillä tehdyn kehittämistyön vaikuttaneen nuorten tavoittamiseen sekä miten he kehittäisivät työtään nuoria paremmin tavoittavaksi. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitkä kehittämistyön tuomat muutokset he kokevat merkittävimmiksi nuorten tavoittamisen kannalta ja miksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää Espoon etsivien nuorisotyöntekijöiden näkemyksiä työssään esiintyvistä kehittämistarpeista nuorten tavoittamisen kannalta sekä tutkia, miten he kehittäisivät näitä tarpeita.
Etsivä nuorisotyö on nuorisolain mukainen palvelu, jonka tehtävä on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria, edistää heidän hyvinvointiaan ja ohjata heitä tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Etsivän nuorisotyön järjestäminen Espoossa siirtyi Espoon kaupungille vuonna 2017. Tätä ennen sitä toteutettiin ostopalveluna, josta vastasi Omnia.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jonka aineisto kerättiin Espoon etsivälle nuorisotyölle järjestetyssä kehittämistyöpajassa. Työpajaa hyödynnettiin aineistonkeruun lisäksi osana Espoon etsivän nuorisotyön kehittämistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Työpajassa työntekijöiden tehtävä oli tunnistaa nuorten tavoittamisen kannalta merkittävimmät muutokset ja kehittämiskohteet. Työntekijät tunnistivat kahdeksan nuorten tavoittamisen kannalta merkittävää muutosta. Merkittävimpiin muutoksiin kuuluivat etsivän nuorisotyön oikeuksien saaminen jalkautuvaan nuorisotyön ja Ohjaamotalon Starttipisteen työntekijöille, vakanssien määrän kasvu sekä ruotsin- ja venäjänkielisten etsivien nuorisotyöntekijöiden palkkaaminen.
Työntekijöiden tunnistamiin kehitystarpeisiin ja -ideoihin kuului muun muassa etsivävetoisen ryhmätoiminnan edistäminen, kohde- ja sidosryhmille viestinnän parantaminen sekä verkkoetsivätoiminnan pilotointi. Työpajassa nousi vahvasti esille se, että Espoon etsivällä nuorisotyöllä on vielä kohderyhmiä, joita voitaisiin tavoittaa paremmin. Näihin kohderyhmiin kuuluu esimerkiksi asepalveluksen keskeyttävät sekä verkkoyhteisöissä aikaansa viettävät nuoret. Kokonaisuutena eniten kehittämistarpeita nähtiin etsivän nuorisotyön näkyvyyden parantamisessa sekä verkostoille että kohderyhmille. The purpose of our thesis is to examine how Espoo's youth outreach workers feel that the development work carried out between 2017 and 2022 has affected their ability to reach young people, and how they would develop their work to reach young people better. The aim of our thesis is to find out which changes brought about by the development work they feel are the most significant in terms of reaching young people and why. In addition, our aim is to find out the views of Espoo's youth outreach workers on the development needs of their work in terms of reaching young people, and to examine how they would develop these needs.
Outreach work is a service under the Youth Act that aims to reach young people in need of support, promote their well-being and refer them to the services they need. The organisation of youth outreach work in Espoo was transferred to the City of Espoo in 2017, before which it was a purchased service provided by Omnia.
The thesis was carried out as a research-based development activity, the material for which was collected in a development workshop organised for the Espoo youth outreach work team. The workshop was used as part of the development of outreach youth work in Espoo. Thematic analysis was used as a method for analysing the data.
The workers identified eight changes that were significant in terms of reaching young people. The most significant changes included the granting of outreach rights to the outreach workers and the Starttipiste workers in the Ohjaamotalo, the increase in the number of posts and the recruitment of Swedish and Russian-speaking outreach workers.
The development needs and ideas identified by staff included promoting outreach worker-driven group activities, improving communication with target and stakeholder groups and piloting online youth activities. A strong theme that emerged from the workshop was that Espoo's youth outreach work still has target groups that could be better reached. These target groups include, for example, young people who have left military service and young people who spend time in online communities. Overall, the greatest need for development was seen in improving the visibility of youth work, both within professional networks and target groups.
Etsivä nuorisotyö on nuorisolain mukainen palvelu, jonka tehtävä on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria, edistää heidän hyvinvointiaan ja ohjata heitä tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Etsivän nuorisotyön järjestäminen Espoossa siirtyi Espoon kaupungille vuonna 2017. Tätä ennen sitä toteutettiin ostopalveluna, josta vastasi Omnia.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jonka aineisto kerättiin Espoon etsivälle nuorisotyölle järjestetyssä kehittämistyöpajassa. Työpajaa hyödynnettiin aineistonkeruun lisäksi osana Espoon etsivän nuorisotyön kehittämistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Työpajassa työntekijöiden tehtävä oli tunnistaa nuorten tavoittamisen kannalta merkittävimmät muutokset ja kehittämiskohteet. Työntekijät tunnistivat kahdeksan nuorten tavoittamisen kannalta merkittävää muutosta. Merkittävimpiin muutoksiin kuuluivat etsivän nuorisotyön oikeuksien saaminen jalkautuvaan nuorisotyön ja Ohjaamotalon Starttipisteen työntekijöille, vakanssien määrän kasvu sekä ruotsin- ja venäjänkielisten etsivien nuorisotyöntekijöiden palkkaaminen.
Työntekijöiden tunnistamiin kehitystarpeisiin ja -ideoihin kuului muun muassa etsivävetoisen ryhmätoiminnan edistäminen, kohde- ja sidosryhmille viestinnän parantaminen sekä verkkoetsivätoiminnan pilotointi. Työpajassa nousi vahvasti esille se, että Espoon etsivällä nuorisotyöllä on vielä kohderyhmiä, joita voitaisiin tavoittaa paremmin. Näihin kohderyhmiin kuuluu esimerkiksi asepalveluksen keskeyttävät sekä verkkoyhteisöissä aikaansa viettävät nuoret. Kokonaisuutena eniten kehittämistarpeita nähtiin etsivän nuorisotyön näkyvyyden parantamisessa sekä verkostoille että kohderyhmille.
Outreach work is a service under the Youth Act that aims to reach young people in need of support, promote their well-being and refer them to the services they need. The organisation of youth outreach work in Espoo was transferred to the City of Espoo in 2017, before which it was a purchased service provided by Omnia.
The thesis was carried out as a research-based development activity, the material for which was collected in a development workshop organised for the Espoo youth outreach work team. The workshop was used as part of the development of outreach youth work in Espoo. Thematic analysis was used as a method for analysing the data.
The workers identified eight changes that were significant in terms of reaching young people. The most significant changes included the granting of outreach rights to the outreach workers and the Starttipiste workers in the Ohjaamotalo, the increase in the number of posts and the recruitment of Swedish and Russian-speaking outreach workers.
The development needs and ideas identified by staff included promoting outreach worker-driven group activities, improving communication with target and stakeholder groups and piloting online youth activities. A strong theme that emerged from the workshop was that Espoo's youth outreach work still has target groups that could be better reached. These target groups include, for example, young people who have left military service and young people who spend time in online communities. Overall, the greatest need for development was seen in improving the visibility of youth work, both within professional networks and target groups.