Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Hatkaamisen riskitekijät ja ennaltaehkäisy: lastensuojelun sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen nuorten näkökulmasta

Jukola, Jenna; Juuti, Jenna; Keski-Posso, Kristiina (2023)

Avaa tiedosto
Jukola_Juuti_Keski-Posso.pdf (701.8Kt)
Lataukset: 


Jukola, Jenna
Juuti, Jenna
Keski-Posso, Kristiina
2023
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030160
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hatkaamista ilmiönä painottaen hatkanneiden nuorten näkemyksiä ja kokemuksia. Lisäksi tavoitteena oli luoda opinnäytetyön avulla kokonaiskuva aiheesta, josta on hyötyä sijoitettujen nuorten kanssa työskenteleville. Opinnäytetyössä käytettiin hatka-termiä, joka tarkoittaa lastensuojelun sijaishuollon kontekstissa sijaishuoltopaikasta luvatta poistumista ja sinne palaamatta jättämistä. Tutkimus toteutettiin laadullisella puolistrukturoidulla haastattelulla, jossa haastateltiin 18–29-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat olleet sijaishuollon asiakkaita ja joilla on kokemusta hatkaamisesta. Opinnäytetyön toteuttamisessa on ollut mukana yhteistyökumppanina Pesäpuu ry, joka työskentelee lastensuojelun asiakkaina olevien aseman parantamiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Kyseisellä järjestöllä oli Hatkassa-hanke, johon opinnäytetyö sisältyy.

Opinnäytetyössä tutkittiin ympäristöön ja tapahtumiin, sijaishuoltopaikkaan sekä vuoro- ja vertaisvaikutukseen liittyviä riskitekijöitä sekä ennaltaehkäisyä ja uskonnollisuutta. Tutkimuksessa huomattiin, että hatkan aikana tapahtui ikäviä asioita ja että hatkalta palaaminen koettiin kielteisenä kokemuksena rangaistusten ja henkilöstön kohtelun takia. Sijaishuoltopaikkojen arjessa oli sekä paikkakunta- että paikkakohtaisia eroja. Sijaishuoltopaikkoja ei pidetty kodinomaisina ja toimenpiteiden perustelut koettiin puutteellisina. Rutiinit ja yksilöllinen arki koettiin hyvänä. Tärkeää oli henkilöstön kanssa toimeen tuleminen ja nuorten mukaan ottaminen päätöksentekoon. Uskonto oli näkymätön sijaishuoltopaikoissa, mutta niissä oli hengellistä tai henkistä väkivaltaa ihon värin tai uskonnon takia.

Opinnäytetyön tutkimus löysi nuorten näkökulmasta hatkaamisen riskitekijöitä sekä ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Olennainen löydös oli, että hatkaaminen on arka aihe, josta voi olla vaikea puhua, minkä takia hatkaamisesta keskusteluun ja sen ymmärtämiseen tarvitaan enemmän osaamista. Tutkimukseen osallistuneilla ei ollut kokemusta sijaishuoltopaikkojen ja seurakuntien välisestä yhteistyöstä.
 
The aim of the thesis was to investigate absconding from child welfare foster care as a phenomenon from the perspective of youngsters who have been clients of child welfare. The investigation emphasized the risk factors and prevention of absconding from foster care. In addition to these, the aim was also to create an overall view of absconding from foster care so that people working in child welfare can use it in their work. The study was conducted as a qualitative semi-structured interview, where 18- to 29-year-old experts by experience who had previously absconded from foster care were interviewed.

In this thesis, the risk factors and prevention of absconding from foster care were investigated from the point of view of surroundings and incidents, the foster care unit and interaction and peer group. In addition to these, the aim was to investigate the point of view of religion as a risk factor and/or the means of prevention. The major results can be summarized as follows: Negative things happened during the absconding, and returning to foster care was also a perceived as a negative experience because of the treatment by the staff and the punishments that were given. There were differences between different cities and foster care units in terms of daily life. Youngsters felt that foster care units were not homely and the reasoning behind actions is incomplete. Routines and the daily life of individuals were experienced in a positive way. Getting along with the staff and having youngsters be a part of decision making were important. Religion did not play a part in foster care units, but there was spiritual and psychological violence towards people with different skin colour and/or religion.

This study succeeded in finding risk factors related to absconding from foster care as well as ways of preventing absconding. In conclusion, it can be said that absconding from foster care is a sensitive topic. This is why more know-how and understanding about absconding is needed. The results suggest that the participants had no knowledge of cooperation between foster care units and parishes.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste