Valmentava johtaminen Itä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstöjohtamisessa : toimivat käytänteet ja kehittämisehdotukset
Heimonen, Arto (2023)
Heimonen, Arto
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732084
Tiivistelmä
Tutkimuksessa perehdytään poliisiorganisaatiossa vuonna 2018 esiteltyyn johtamismalliin, valmentavaan johtamiseen, ja selvitetään sen käyttöönottoa Itä-Suomen poliisilaitoksessa. Kvalitatiivinen tutkimus pitää sisällään kirjallisuuskatsauksen, jossa käsitellään valmentavaa johtajuutta erityisesti luottamuksen, psykologisen turvallisuuden, sparrauksen, motivoinnin ja palautteen kautta. Samat teemat toistuvat myös haastatteluissa, joissa esimiehet kertovat valmentavaan johtamiseen liitty-vistä oivalluksista ja haasteista.
Valmentava johtaminen on tuttua valtaosalle Itä-Suomen poliisilaitoksen esihenkilöistä. Kevään 2023 aikana valmentavan johtamisen työpajoja järjestettiin Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä, ja niihin on tähän mennessä osallistunut vajaat 50 esimiestä. Tutkimuksen teemahaastatteluun valittiin näistä kolme ryhmänjohtajaa ja kolme päällystön esimiestä. He edustivat eri rikostorjunnan osa-alueita ja olivat alueellisesti eri puolilta Itä-Suomen poliisilaitosta. Kaikilla oli vähintään kahden vuoden esimieskokemus joko rikostorjunnassa tai ennalta estävässä toiminnassa.
Vaikka kaikki esimiehet tunsivat valmentavan johtamisen pääperiaatteet ja käyttivät niitä jo paljon työssään, he totesivat, että taidoissa olisi yhä kehitettävää eikä kyseinen johtamistapa ole vielä jalkautunut koko Itä-Suomen poliisilaitoksen johtamistavaksi. Valmentava johtaminen koettiin monelta osin sopivaksi poliisiorganisaatioon, mutta tutkinnanjohtajatasolta ylöspäin se katosi. Kokemuksia oli yhä sähköpostijohtamisesta ja kehitysprojekteista, joissa ei ole koettu todellista vaikuttamismahdollisuutta. Valmentavan johtamisen esteinä nähtiin myös suuri työmäärä, työkulttuuriin juurtuneet vanhat asenteet, jatkuvasti muuttuva tutkintaorganisaatio sekä henkilöstön suuri vaihtuvuus.
Koettiin, että valmentavan johtamisen periaatteet rakensivat luottamusta. Esimiehen tulisi olla aidosti oma itsensä, sillä ennakoitava käytös on tärkeää psykologiselle turvallisuudelle. Esimiehen omaa esimerkkiä korostettiin, ja myöntämällä omat virheensä hän edistää työkulttuuria, jossa uskalletaan oppia virheistä yhdessä. Kuuntelemista, arvostamista ja työntekijöiden puolueetonta kohtelua pidettiin edellytyksenä toimivalle vuorovaikutukselle ja luottamuksen vahvistamiselle.
Parhaana motivaationa työnteolle mainittiin työn mielekäs sisältö, johon voi vaikuttaa, kun tunne-taan alaisen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet mahdollisimman hyvin. Onnistumisten jakaminen, vapaamuotoiset kokoontumiset, liikunta, arjen pienet hyvät asiat ja työn merkityksestä muistuttaminen saavat innostumaan työstä. Motivaatio-ongelmiin ehdotettiin ratkaisuksi avointa keskustelua, vertaistukea, työkiertoa, työpareja ja tarvittaessa työpsykologin tapaamisia. Palautetta pitäisi antaa enemmän puolin ja toisin, erityisesti hyvistä suorituksista kaikkien kuullen. Korjaavaakin palautetta tulisi antaa rohkeasti mutta aina kahden kesken ja rakentavassa hengessä.
Vaikka valmentavaa johtamista käytetään jo paljon Itä-Suomen poliisilaitoksessa etenkin tutkinnanjohtajatasolta alaspäin, koulutusta tarvittaisiin lisää. Haastateltavat toivoivat, että esimiehille olisi tilaisuuksia, joissa he voisivat verkostoitua toisiin esimiehiin ja vaihtaa tietoa ja kokemuksia valmentavasta johtamisesta. Myös alaisten olisi hyvä saada aiheeseen liittyvää koulutusta.
Valmentava johtaminen on tuttua valtaosalle Itä-Suomen poliisilaitoksen esihenkilöistä. Kevään 2023 aikana valmentavan johtamisen työpajoja järjestettiin Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä, ja niihin on tähän mennessä osallistunut vajaat 50 esimiestä. Tutkimuksen teemahaastatteluun valittiin näistä kolme ryhmänjohtajaa ja kolme päällystön esimiestä. He edustivat eri rikostorjunnan osa-alueita ja olivat alueellisesti eri puolilta Itä-Suomen poliisilaitosta. Kaikilla oli vähintään kahden vuoden esimieskokemus joko rikostorjunnassa tai ennalta estävässä toiminnassa.
Vaikka kaikki esimiehet tunsivat valmentavan johtamisen pääperiaatteet ja käyttivät niitä jo paljon työssään, he totesivat, että taidoissa olisi yhä kehitettävää eikä kyseinen johtamistapa ole vielä jalkautunut koko Itä-Suomen poliisilaitoksen johtamistavaksi. Valmentava johtaminen koettiin monelta osin sopivaksi poliisiorganisaatioon, mutta tutkinnanjohtajatasolta ylöspäin se katosi. Kokemuksia oli yhä sähköpostijohtamisesta ja kehitysprojekteista, joissa ei ole koettu todellista vaikuttamismahdollisuutta. Valmentavan johtamisen esteinä nähtiin myös suuri työmäärä, työkulttuuriin juurtuneet vanhat asenteet, jatkuvasti muuttuva tutkintaorganisaatio sekä henkilöstön suuri vaihtuvuus.
Koettiin, että valmentavan johtamisen periaatteet rakensivat luottamusta. Esimiehen tulisi olla aidosti oma itsensä, sillä ennakoitava käytös on tärkeää psykologiselle turvallisuudelle. Esimiehen omaa esimerkkiä korostettiin, ja myöntämällä omat virheensä hän edistää työkulttuuria, jossa uskalletaan oppia virheistä yhdessä. Kuuntelemista, arvostamista ja työntekijöiden puolueetonta kohtelua pidettiin edellytyksenä toimivalle vuorovaikutukselle ja luottamuksen vahvistamiselle.
Parhaana motivaationa työnteolle mainittiin työn mielekäs sisältö, johon voi vaikuttaa, kun tunne-taan alaisen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet mahdollisimman hyvin. Onnistumisten jakaminen, vapaamuotoiset kokoontumiset, liikunta, arjen pienet hyvät asiat ja työn merkityksestä muistuttaminen saavat innostumaan työstä. Motivaatio-ongelmiin ehdotettiin ratkaisuksi avointa keskustelua, vertaistukea, työkiertoa, työpareja ja tarvittaessa työpsykologin tapaamisia. Palautetta pitäisi antaa enemmän puolin ja toisin, erityisesti hyvistä suorituksista kaikkien kuullen. Korjaavaakin palautetta tulisi antaa rohkeasti mutta aina kahden kesken ja rakentavassa hengessä.
Vaikka valmentavaa johtamista käytetään jo paljon Itä-Suomen poliisilaitoksessa etenkin tutkinnanjohtajatasolta alaspäin, koulutusta tarvittaisiin lisää. Haastateltavat toivoivat, että esimiehille olisi tilaisuuksia, joissa he voisivat verkostoitua toisiin esimiehiin ja vaihtaa tietoa ja kokemuksia valmentavasta johtamisesta. Myös alaisten olisi hyvä saada aiheeseen liittyvää koulutusta.