Liiketilojen käyttötarkoituksen muutos asuinhuoneistoiksi hankesuunnittelu-vaiheessa
Eriksson, Vincent (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437496
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä TAKOI rakennesuunnittelun kanssa. Opinnäytetyössä käydään läpi, mitä huomioitavia asioita vanhojen liiketilojen käyttötarkoituksen muutos huonesitoiksi tuo mukanaan ja mitä muutoksia se vaatii rakenteellisesti. Prosessissa on olennaista ymmärtää lait ja vaatimukset, jotka ohjaavat kyseisiä muutoksia.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle vaaditaan aina rakennuslupa. On myös selvitettävä, soveltuuko rakennus muutoskohteeksi ja mahdollistaako asemakaava muutoksen. Tärkeimmät noudatettavat säädökset ovat Suomen rakentamismääräyskokoelma. Kaikkia uudisrakentamista koskevia lakeja ja vaatimuksia ei suoraan voida soveltaa käyttötarkoituksen muutoksessa. Muutos edellyttää lakien ja vaatimusten soveltamista.
Teoriaosuudessa tarkastellaan teknisiä ja taloteknisiä vaatimuksia, lakeja ja määräyksiä koskien käyttötarkoituksen muutoksen prosessia. Vaatimuksissa keskitytään rakenteiden äänieristävyyteen ja tyypillisiin korjausmenetelmiin. Teoria perustuu suurelta osin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.
Työssä perehdytään myös 1970-luvun rakenteisiin ja tehtäviin korjausmenetelmiin käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä. Korjattaviin rakenteisiin kuuluu väliseinät, välipohjat ja alapohjat. Työssä on käyty lyhyesti läpi kyseisten rakenteiden korjaus-mentelmät ja muita huomioitavia asioita 1970-luvun rakenteissa. Opinnäytetyön tarkoitus on kasata tausta-aineisto rakennesuunnittelijan hyödyksi kyseisen tyylisissä hankkeissa.
Tätä opinnäytetyötä kirjoittaessa ilmeni, ettei muutos ole yksinkertainen ja vaatii niin rakenteellisia kuin taloteknisiä muutoksia. Suurin osa vaatimuksista koskee asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen ääniympäristöä. Käyttötarkoituksen muutoksessa on asumisviihtyvyys yksi keskeisimmistä asioista, johon kannattaa kiinnittää huomioita. Muutoskohteissa tulee lähes aina esiin yllätyksiä ja poikkeuksia, joten hankesuunnitteluvaiheessa on kannattavaa perehtyä nykyisiin rakenteisiin ja niiden toimivuuteen.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle vaaditaan aina rakennuslupa. On myös selvitettävä, soveltuuko rakennus muutoskohteeksi ja mahdollistaako asemakaava muutoksen. Tärkeimmät noudatettavat säädökset ovat Suomen rakentamismääräyskokoelma. Kaikkia uudisrakentamista koskevia lakeja ja vaatimuksia ei suoraan voida soveltaa käyttötarkoituksen muutoksessa. Muutos edellyttää lakien ja vaatimusten soveltamista.
Teoriaosuudessa tarkastellaan teknisiä ja taloteknisiä vaatimuksia, lakeja ja määräyksiä koskien käyttötarkoituksen muutoksen prosessia. Vaatimuksissa keskitytään rakenteiden äänieristävyyteen ja tyypillisiin korjausmenetelmiin. Teoria perustuu suurelta osin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.
Työssä perehdytään myös 1970-luvun rakenteisiin ja tehtäviin korjausmenetelmiin käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä. Korjattaviin rakenteisiin kuuluu väliseinät, välipohjat ja alapohjat. Työssä on käyty lyhyesti läpi kyseisten rakenteiden korjaus-mentelmät ja muita huomioitavia asioita 1970-luvun rakenteissa. Opinnäytetyön tarkoitus on kasata tausta-aineisto rakennesuunnittelijan hyödyksi kyseisen tyylisissä hankkeissa.
Tätä opinnäytetyötä kirjoittaessa ilmeni, ettei muutos ole yksinkertainen ja vaatii niin rakenteellisia kuin taloteknisiä muutoksia. Suurin osa vaatimuksista koskee asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen ääniympäristöä. Käyttötarkoituksen muutoksessa on asumisviihtyvyys yksi keskeisimmistä asioista, johon kannattaa kiinnittää huomioita. Muutoskohteissa tulee lähes aina esiin yllätyksiä ja poikkeuksia, joten hankesuunnitteluvaiheessa on kannattavaa perehtyä nykyisiin rakenteisiin ja niiden toimivuuteen.