Työhyvinvointi kotihoidossa : työhyvinvointikysely Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle
Mennander, Anu (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401302177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401302177
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon kenttähenkilöstön työhyvinvoinnin tilaa syksyllä 2023. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi kartoittaa kotihoidon pitovoimaa lisääviä tekijöitä. Työhyvinvointikysely ajoittui historiallisen sote-uudistuksen alkumetreille. Samanaikaisesti kotihoidon henkilöstön rekrytoinnissa oli kansallisesti haasteita. Opinnäytetyö tehtiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tilauksesta.
Työhyvinvointikysely oli kartoittava poikkileikkaustutkimus aiheesta. Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kysely toteutettiin sekä sähköisellä kyselyalustalla että paperilomakkeiden avulla. Kyselyssä vastattiin pääosin luokitteluasteikon ja monivalinnan kautta. Avoimia kysymyksiä kyselyssä oli kaksi. Avoimet vastaukset teemoiteltiin. Tiedonkeruu toteutettiin käyttäen kokonaisotantaa. Tutkimuksen perusjoukkona toimi koko kenttätyötä tekevä hoivahenkilöstö Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Heitä työskenteli kyselyn toteutuksen aikaan alueella vajaat 260 ammattihenkilöä.
Tutkimustulosten perusteella kotihoidon kenttähenkilöstö koki voivansa työssään varsin hyvin. Myös kotihoidon tiimit olivat henkilöstön kokemuksen mukaan suurelta osin toimivia. Henkilöstöllä oli tulosten perusteella mahdollisuus kokea työssään myös työn imua. Kotihoidon henkilöstöä kuormitti eniten henkilöstövaje, epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu sekä ongelmat johtamisessa. Moni työntekijä on epävarma työskentelyn jatkumisesta kotihoidossa. Työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä kotihoidon pitovoiman lisäämiseksi työnantajaorganisaatiolta edellytetään jatkossa enemmän ymmärrystä kotihoidon kenttähenkilöstön työoloista. Esihenkilötoiminnan kehittämistä alueella on aiheellista edistää. Kotihoidon henkilöstö tulisi ottaa jatkossa vahvemmin mukaan kotihoidon kehitystyöhön.
Kotihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin kokemukset vaihtelivat voimakkaasti eri yksilöiden sekä alueiden välillä. Kyselyn tuloksissa esille tulleiden haasteiden sekä nykyisen henkilöstön pysyvyyden parantamiseksi kotihoidon työhyvinvoinnin kehittämistyölle on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jatkossakin tarvetta.
Työhyvinvointikysely oli kartoittava poikkileikkaustutkimus aiheesta. Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kysely toteutettiin sekä sähköisellä kyselyalustalla että paperilomakkeiden avulla. Kyselyssä vastattiin pääosin luokitteluasteikon ja monivalinnan kautta. Avoimia kysymyksiä kyselyssä oli kaksi. Avoimet vastaukset teemoiteltiin. Tiedonkeruu toteutettiin käyttäen kokonaisotantaa. Tutkimuksen perusjoukkona toimi koko kenttätyötä tekevä hoivahenkilöstö Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Heitä työskenteli kyselyn toteutuksen aikaan alueella vajaat 260 ammattihenkilöä.
Tutkimustulosten perusteella kotihoidon kenttähenkilöstö koki voivansa työssään varsin hyvin. Myös kotihoidon tiimit olivat henkilöstön kokemuksen mukaan suurelta osin toimivia. Henkilöstöllä oli tulosten perusteella mahdollisuus kokea työssään myös työn imua. Kotihoidon henkilöstöä kuormitti eniten henkilöstövaje, epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu sekä ongelmat johtamisessa. Moni työntekijä on epävarma työskentelyn jatkumisesta kotihoidossa. Työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä kotihoidon pitovoiman lisäämiseksi työnantajaorganisaatiolta edellytetään jatkossa enemmän ymmärrystä kotihoidon kenttähenkilöstön työoloista. Esihenkilötoiminnan kehittämistä alueella on aiheellista edistää. Kotihoidon henkilöstö tulisi ottaa jatkossa vahvemmin mukaan kotihoidon kehitystyöhön.
Kotihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin kokemukset vaihtelivat voimakkaasti eri yksilöiden sekä alueiden välillä. Kyselyn tuloksissa esille tulleiden haasteiden sekä nykyisen henkilöstön pysyvyyden parantamiseksi kotihoidon työhyvinvoinnin kehittämistyölle on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jatkossakin tarvetta.