Poliisi (AMK) -tutkinnon harjoittelun rakenteen vaikutus ammatilliseen kehittymiseen Helsingin poliisilaitoksella
Saikkonen, Saku-Kalle; Tervonen, Toni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023685
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on Poliisi (AMK) -tutkinnon harjoittelun rakenteen vaikutus ammatilliseen kehittymiseen Helsingin poliisilaitoksella. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda uutta tietoa siitä, miten harjoittelun rakenne vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen ja onko harjoittelun alussa käytävällä perehdytysjaksolla vaikutusta harjoittelun aikaiseen oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.
Opinnäytetyössämme yhdistettiin kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen materiaali kerättiin lomakehaastatteluilla ja puolistrukturoidulla haastattelulla. Lomakehaastatteluun vastasi 28 henkilöä, jotka olivat suorittaneet poliisi (AMK) -tutkinnon harjoittelun Helsingin poliisilaitoksella viimeisen kahden vuoden sisällä. Puolistrukturoitu haastattelussa haastateltiin Helsingin poliisilaitoksen harjoittelun yhdyshenkilöä.
Tutkimuksessa havaittiin, että perehdytysjakso on positiivinen ja tarpeellinen osa harjoittelua, mikä helpottaa töihin menemistä, yhtenäistää toimintamalleja ja antaa harjoittelijoille itsevarmemman olon aloittaa harjoittelu. Pitkällä aikavälillä perehdytysjakso ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Tutkimuksen havaintojen mukaan harjoittelun rakenne, jossa rikostorjunnan osa-alue käydään kokonaisuudessaan ennen valvonta- ja hälytystoiminnan osa-aluetta, voi olla ammatillisen kehittymisen kannalta parempi rakenne verrattuna muihin rakenteisiin. Vastaavasti rakennetta, jossa valvonta- ja hälytystoiminnan osa-aluetta oli jakautunut kolmeen osaan, pidetään negatiivisena asiana.
Opinnäytetyössämme yhdistettiin kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen materiaali kerättiin lomakehaastatteluilla ja puolistrukturoidulla haastattelulla. Lomakehaastatteluun vastasi 28 henkilöä, jotka olivat suorittaneet poliisi (AMK) -tutkinnon harjoittelun Helsingin poliisilaitoksella viimeisen kahden vuoden sisällä. Puolistrukturoitu haastattelussa haastateltiin Helsingin poliisilaitoksen harjoittelun yhdyshenkilöä.
Tutkimuksessa havaittiin, että perehdytysjakso on positiivinen ja tarpeellinen osa harjoittelua, mikä helpottaa töihin menemistä, yhtenäistää toimintamalleja ja antaa harjoittelijoille itsevarmemman olon aloittaa harjoittelu. Pitkällä aikavälillä perehdytysjakso ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Tutkimuksen havaintojen mukaan harjoittelun rakenne, jossa rikostorjunnan osa-alue käydään kokonaisuudessaan ennen valvonta- ja hälytystoiminnan osa-aluetta, voi olla ammatillisen kehittymisen kannalta parempi rakenne verrattuna muihin rakenteisiin. Vastaavasti rakennetta, jossa valvonta- ja hälytystoiminnan osa-aluetta oli jakautunut kolmeen osaan, pidetään negatiivisena asiana.