KIDUTETTUJEN PALVELUOHJAUS : työntekijöiden käsityksiä palveluohjauksesta ja sen merkityksestä Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hoppula, Maarika. Kidutettujen palveluohjaus. Työntekijöiden käsityksiä palveluohjauksesta ja sen merkityksestä Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa. 60 sivua, 1 liite. Helsinki, syksy 2014.

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Laadullisen opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa kidutettujen palveluohjauksesta. Tutkimuksessa kartoitettiin Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa toteutettavaa palveluohjausta. Kidutettujen palveluohjausta tutkittiin työntekijöiden käsitysten perusteella.

Kirjallisessa osassa saatiin tietoa kidutettujen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvästä erityisosaamisesta, jonka taustalla vaikuttavat asiakkaan kidutuskokemus ja eri kulttuuritausta. Erityisosaamisen piirteitä olivat kiinnostus muihin kulttuureihin, kidutusmenetelmien tuntemus, kidutuksen seurausten ymmärtäminen, välillisten uhrien tunnistaminen, turvapaikanhakuprosessiin ja pakolaisuuteen liittyvien traumojen tunnistaminen, ihmisoikeuksien ja lainsäädännön tuntemus sekä luottamus asiakkaaseen. Työntekijöiden on myös hyvä tiedostaa sijaistraumatisoitumisen vaara ja sen ennaltaehkäiseminen.

Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea Kidutettujen kuntoutuskeskuksen työntekijää. Haastattelu toteutettiin sähköpostitse ja kerätty aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tutkimuksen tulosten mukaan kidutettujen palveluohjaus on samankaltaista kuin palveluohjaus yleensä. Kidutettujen palveluohjauksen tavoitteena on henkilön oman elämänhallinnan tukeminen. Kidutettujen palveluohjaus on usein konkreettista apua, jonka toteuttamisessa korostuu moniammatillinen yhteistyö. Merkityksellisintä kidutettujen palveluohjauksen toteuttamisessa on asiakkaan aito kohtaaminen ja luottamuksen saavuttaminen.

Kidutettujen palveluohjaus on erittäin merkityksellistä asiakkaan, työntekijän ja yhteiskunnan näkökulmasta. Palveluohjausta on tärkeää tehdä näkyväksi, koska kidutuksen seurausten hoito on välttämätöntä mutta vain osa kidutetuista saa tarvitsemaansa hoitoa. Palveluohjauksella voidaan vaikuttaa positiivisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kidutettujen palveluohjauksen valtakunnallista osaamista, toteuttamista ja resursseja tulisi lisätä pian, jotta useampi kidutettu saavuttaisi oikeutensa hoitoon ja kuntoutukseen sekä ihmisarvoiseen arkeen.

Asiasanat: Kidutus, uhrit, palveluohjaus, pakolaiset, turvapaikanhakijat, kuntoutus, ihmisoikeudet

ABSTRACT

Hoppula, Maarika. Torture survivors’ case management: Employees’ perspective at The Centre for Torture Survivors. 60p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2014.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services.

The aim of the study was to increase knowledge about torture survivors’ case management. The thesis surveyed what torture survivors’ case management was and how it was done at The Centre for Torture Survivors in Finland. The meaning of the study was to research employees’ aspect and experience about the case management. The thesis was qualitative.

Based on the thesis theory, much special knowledge is needed caused by clients’ torture experience and their multicultural background. Needed know-how are interest towards other cultures, understanding different torture methods and their consequences, knowing the existence of secondary victims, understanding traumas related to the asylum seeker process and refugee status and knowledge of The Human Rights law. In addition, workers have to be aware and prevent themselves from the danger of being traumatized.

The data of the study was employees’ experience of the case management. A questionnaire was sent to three employees at the Centre for Torture Survivors. The questionnaire contained structured, open-ended questions. The similarities found in the replies served as the basis for the analysis. The main results showed that torture survivors’ case management had similarities with the general case management. A central part in the torture survivors’ case management was an authentic encounter with the client and achieving their trust. Torture survivors’ case management was put in practice by team work and cooperation between professionals from the social sector.

Torture survivors’ case management has significance from the clients’, workers’ and the society’s point of view. The subject of the study is important because torture survivors’ rehabilitation is necessary for all the victims but still only some of the survivors have access to the care. With case management it is possible to support asylum seekers’ and refugees’ wellbeing and ease their settlement in their new home country. Torture survivors’ case management implementation should be developed and provided nationally so more torture survivors would have access to the care and rehabilitation promised by the International Human Rights law.

Keywords: Torture, case management, refugees, asylum seekers, rehabilitation, human rights