Lähijohtamisen vaikutukset työhyvinvointiin - Työhyvinvointikysely Tampereen turvakotien henkilöstölle
Myllymäki, Sanna; Hannukainen, Tiia (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224927
Tiivistelmä
Mielekäs työ, turvallinen ympäristö, työpaikan ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaito sekä laadukas johtaminen ovat esimerkkejä monista tekijöistä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Tässä opinnäytetyössä tuotiin esiin sosiaalialalla työskentelevien kriisi – ja väkivaltatyön ammattilaisten näkökulmaa työhyvinvointia tukevista käytänteistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tavoitteena oli tutkia sitä, millainen merkitys esihenkilöllä on työyhteisölle ja kuinka lähijohtamisella voidaan vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Työhön kerättiin teoriatietoa työhyvinvoinnista sekä johtamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen turvakotien henkilöstölle teetetyllä sähköisellä työhyvinvointikyselyllä syksyn 2023 aikana. Kyselyyn vastasi 12 työntekijää ja kolme esihenkilöä vastausprosentin ollessa noin 55,5 %. Työntekijöiden kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Esihenkilöiden kyselylomake sisälsi vain strukturoituja kysymyksiä. Kyselyn tulokset analysoitiin hyödyntäen induktiivista lähestymistapaa.
Työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi koettiin esihenkilön merkitys osana työyhteisöä, työyhteisön tuen merkitys sekä joustava työvuorosuunnittelu. Heikentäviksi tekijöiksi koettiin kiire, riittämättömyyden tunne, haastavat asiakastilanteet ja lähiesihenkilön puuttuminen. Meaningful work, a safe environment, workplace atmosphere, employee competence, and quality management are examples of many factors that affect well-being at work. This thesis presents the perspective of professionals in crisis intervention and violence prevention working in the social field on the practices that support well-being at work.
The purpose of the thesis was to identify factors related to well-being at work. The goal was to examine the significance of a superior in the workplace, and how close leadership can influence the well-being and job satisfaction of employees. In preparation for the study, theoretical knowledge on well-being at work and management styles was gathered.
The thesis was conducted as a quantitative study. The research data was collected through a well-being survey conducted for the personnel of shelter homes in Tampere, Finland, during the autumn 2024. The survey was responded to by 12 employees and three superiors, with a response rate of approximately 55,5%. The employees' survey included both structured and open-ended questions, while the superiors´ survey only consisted of structured questions. The survey results were analysed using an inductive approach.
Elements perceived to strengthen well-being at work included the significance of the superior as part of the work community, the importance of support from the work community, and flexible work schedule planning. Hindering factors that were identified were being in a hurry, feelings of inadequacy, challenging customer situations, and the absence of an immediate superior.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tavoitteena oli tutkia sitä, millainen merkitys esihenkilöllä on työyhteisölle ja kuinka lähijohtamisella voidaan vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Työhön kerättiin teoriatietoa työhyvinvoinnista sekä johtamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen turvakotien henkilöstölle teetetyllä sähköisellä työhyvinvointikyselyllä syksyn 2023 aikana. Kyselyyn vastasi 12 työntekijää ja kolme esihenkilöä vastausprosentin ollessa noin 55,5 %. Työntekijöiden kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Esihenkilöiden kyselylomake sisälsi vain strukturoituja kysymyksiä. Kyselyn tulokset analysoitiin hyödyntäen induktiivista lähestymistapaa.
Työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi koettiin esihenkilön merkitys osana työyhteisöä, työyhteisön tuen merkitys sekä joustava työvuorosuunnittelu. Heikentäviksi tekijöiksi koettiin kiire, riittämättömyyden tunne, haastavat asiakastilanteet ja lähiesihenkilön puuttuminen.
The purpose of the thesis was to identify factors related to well-being at work. The goal was to examine the significance of a superior in the workplace, and how close leadership can influence the well-being and job satisfaction of employees. In preparation for the study, theoretical knowledge on well-being at work and management styles was gathered.
The thesis was conducted as a quantitative study. The research data was collected through a well-being survey conducted for the personnel of shelter homes in Tampere, Finland, during the autumn 2024. The survey was responded to by 12 employees and three superiors, with a response rate of approximately 55,5%. The employees' survey included both structured and open-ended questions, while the superiors´ survey only consisted of structured questions. The survey results were analysed using an inductive approach.
Elements perceived to strengthen well-being at work included the significance of the superior as part of the work community, the importance of support from the work community, and flexible work schedule planning. Hindering factors that were identified were being in a hurry, feelings of inadequacy, challenging customer situations, and the absence of an immediate superior.