Koulupudokkuuden suojaavat ja altistavat tekijät

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata koulupudokkuuden muodostumista Suomessa aiemmissa tutkimuksissa tunnistettujen suojaavien tai altistavien tekijöiden kautta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä koulupudokkuudesta ilmiönä ja auttaa siten hahmottamaan toimivia käytäntöjä sen ennaltaehkäisemiseksi.

Kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin koulupudokkuuteen yhteydessä olevia tekijöitä induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Keskeisiä sisäänottokriteerejä olivat aika- ja paikkarajaus sekä ainakin yksi tutkimuskysymyksiin vastaava alkuperäisilmaisu artikkelin tuloksista. Aineistosta poimitut ilmaisut redusoitiin ja abstrahoitiin pää- ja alaluokkiin. Tekijöiden merkittävyyttä arvioitiin ja ne jaettiin suojaaviin ja altistaviin tekijöihin. Lopuksi analyysin myötä muodostunutta luokittelua arvioitiin.

Tulosten perusteella koulupudokkuuden muodostumiseen vaikuttavat samanaikaisesti useat eri suojaavat ja altistavat tekijät. Pääluokiksi muodostuivat perhetausta, opinnot ja tukitoimet sekä terveydelliset tekijät. Perhetaustaan liittyvät tekijät olivat aineistossa esitetyistä tekijöistä koulupudokkuuden kannalta merkittävimpiä. Muista pääluokista merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä olivat koulumenestys ja mielenterveyden häiriöt.

Kirjallisuuskatsauksessa muodostunutta luokittelua voisi käyttää empiirisen tutkimuksen pohjana ja selvittää, miten koulupudokkuudelta suojaavat ja altistavat tekijät ilmenevät käytännössä. Koulupudokkuuden paremmin ymmärtämiseksi kehotamme myös jatkossa tutkimaan oppivelvollisuuden laajentumisen seurauksia koulupudokkuudelle sekä kouluun sitoutumisen yhteyttä koulupudokkuuteen.

The purpose of this thesis was to describe the formation of school dropout in Finland through the protective or predisposing factors identified in previous studies. The aim of the thesis is to contribute to the understanding of school dropout as a phenomenon and thus help to outline practices for its prevention.

The literature review used inductive content analysis methods to analyze the factors associated with school dropout. The main inclusion criteria were time and place restrictions and at least one original expression of the findings that corresponded to the research questions. Expressions extracted from the data were reduced and abstracted into main and subcategories. The significance of the factors was assessed and divided into protective and predisposing factors. Finally, the classification resulting from the analysis was evaluated.

Results show that school dropout is the result of a number of different predisposing factors and a lack of protective factors. The main categories were family background, studies and study-related support, and health factors. Of the factors presented in the data, those related to family background were the most significant for school dropout. Of the other subcategories, school performance and mental health disorders were the most significant individual factors.

The categorisation formed in this literature review could be used as a basis for empirical research to explore how the protective and predisposing factors of school dropout manifest in practice. In order to better understand school dropout, we also suggest further research on the consequences of the extension of compulsory education for school dropout and the link between school engagement and school dropout.