Koulutuksen vaikutus ammattilaisten asenteisiin ja osaamiseen itsemurhavaarassa olevan asiakkaan tunnistamisessa, hoitoon ohjaamisessa ja hoitokäytänteissä Länsi-Pohjan alueella
Kukkonen, Marena (2024)
Kukkonen, Marena
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404196966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404196966
Tiivistelmä
Suomessa itsemurhien määrä suhteutettuna väestöön on edelleen suhteellisen korkea verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vuonna 2020 julkaistu itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 toteaa tarpeen järjestelmälliseen itsemurhien ehkäisytyöhön Suomessa.
Opinnäytetyössä tutkitaan ITRO-hankkeen (itsemurhien ehkäisy riskiryhmäinterventioiden ja osaamisen vahvistamisen kautta) koulutuksen vaikutuksia itsemurhavaarassa olevan potilaan tunnistamiseen, kohtaamiseen ja hoitokäytänteisiin sekä miten koulutus on vaikuttanut työntekijöiden asenteisiin ja osaamiseen. Tietoa voi hyödyntää hyvinvointialueilla ammattilaisille suunnattujen koulutusten ja työmuotojen suunnittelussa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja analyysimetodina on laadullinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyössä käytetty aineisto kerättiin koulutettujen Linity-menetelmäosaajien sekä koulutuksiin osallistuneiden työryhmien esihenkilöiden fokusryhmähaastatteluilla.
Tuloksena todennettiin, että itsemurhien ehkäisyn koulutukset koettiin tärkeiksi. Koulutukset vahvistivat työntekijöiden osaamista, itsetuhoisuuden tunnistamista ja hoitoon ohjaamista. Koulutus toi uusia, konkreettisia työtapoja sekä vahvisti eri organisaatioiden yhteistyökäytäntöjä ja asiakkaan hoitopolkua.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää hyvinvointialueilla itsemurhavaaraa työssään kohtaavien ammattilaisten ja työryhmien koulutuksien suunnittelussa ja kohdennuksessa.
Opinnäytetyössä tutkitaan ITRO-hankkeen (itsemurhien ehkäisy riskiryhmäinterventioiden ja osaamisen vahvistamisen kautta) koulutuksen vaikutuksia itsemurhavaarassa olevan potilaan tunnistamiseen, kohtaamiseen ja hoitokäytänteisiin sekä miten koulutus on vaikuttanut työntekijöiden asenteisiin ja osaamiseen. Tietoa voi hyödyntää hyvinvointialueilla ammattilaisille suunnattujen koulutusten ja työmuotojen suunnittelussa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja analyysimetodina on laadullinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyössä käytetty aineisto kerättiin koulutettujen Linity-menetelmäosaajien sekä koulutuksiin osallistuneiden työryhmien esihenkilöiden fokusryhmähaastatteluilla.
Tuloksena todennettiin, että itsemurhien ehkäisyn koulutukset koettiin tärkeiksi. Koulutukset vahvistivat työntekijöiden osaamista, itsetuhoisuuden tunnistamista ja hoitoon ohjaamista. Koulutus toi uusia, konkreettisia työtapoja sekä vahvisti eri organisaatioiden yhteistyökäytäntöjä ja asiakkaan hoitopolkua.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää hyvinvointialueilla itsemurhavaaraa työssään kohtaavien ammattilaisten ja työryhmien koulutuksien suunnittelussa ja kohdennuksessa.