Sukupuolivähemmistöön kuuluvan lapsen osallisuus ja sukupuolimerkinnän vaikutukset siihen
Lehikoski, Arja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404207089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404207089
Tiivistelmä
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, jotka eivät koe heille määriteltyä sukupuolta omakseen. Variaatioita sukupuolivähemmistön sisällä on useita. Sukupuolidysforialla tarkoitetaan sukupuoliristiriidasta johtuvaa pahaa oloa, joka pahimmillaan vähentää hyvinvointia ja toimintakykyä.
Opinnäytetyössä tutkitaan, miten sukupuolivähemmistöön kuuluvien alaikäisten osallisuus toteutuu, mitä haasteita kohderyhmällä on osallisuutensa toteuttamiseksi ja millä tavoin henkilötunnuksen sukupuolimerkintään suhtaudutaan alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä. Tietoa voidaan hyödyntää palvelumuotoilussa ja päätöksen teon valmisteluissa.
Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen linkkiä jaettiin kohderyhmää tavoittavien organisaatioiden verkkopalveluiden kautta. Kyselyssä oli myös laadullisia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin tilastollisesti sekä sisällönanalyysin keinoin. Kyselyyn sisällytettyä Osallisuusindikaattorin tuloksia käsiteltiin sille määritellyn laskentakaavan mukaisesti. Aineiston koko on 51 vastaajaa.
Tuloksena todettiin, että alaikäiset tavoittelevat henkilötunnuksen muutosta varhaisessa vaiheessa. Sen lisäksi huomattiin, että kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä nähdään toimimattomana, asioinnissa syntyy häiriötilanteita, jotka eivät tue osallisuutta, vanhempien tuki sukupuoli-identiteetin tukemisessa on vaihtelevaa ja sukupolvien välinen keskustelu näyttäytyy vähäisenä. Osallisuusindikaattorin tulos tällä kohderyhmällä on nuorten keskiarvoa alhaisempi.
Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten näkökulmasta yhteiskuntaa olisi tarve kehittää osallisuuden kehien kaikilla tasoilla (sosiaaliset suhteet, kohtaamisen instituutiot, yhteiskunnan jäsenyys). Kuntien ja valtion toimintojen näkökulmasta yhteiskuntaa tulisi kehittää vähemmistöystävällisemmäksi sitä koskevien tavoitteiden mukaisesti painokkaammin, jotta tulokset olisivat riittäviä.
Asiasanat: Osallisuus, Transsukupuolisuus, Lapsen asema, Sukupuolivähemmistö, Sukupuolimerkintä Gender minorities include people who do not feel the gender defined for them as their own. There are several variations within the gender minority. Gender dysphoria refers to a bad feeling caused by a gender discrepancy, which at worst reduces well-being and ability to function.
The thesis examines how the participation of minors belonging to the gender minority is realized, what challenges the target group has to implement their participation and how the gender marking of the personal identification number is viewed in the age group under 18 years of age. The information can be used in service design and decision-making preparations.
The thesis is a quantitative study in which the material was collected using an electronic questionnaire, which was distributed through the online services of organizations that reach the target group. The survey also had qualitative questions. The results were analyzed statistically and by means of content analysis. The results of the participation indicator included in the survey were processed according to the calculation formula defined for it. The size of the data is 51 respondents.
As a result, it was verified that minors seek to change their personal identification number at an early stage and the two-fold gender system is seen as dysfunctional. Disruptive situations arise in dealings that do not support inclusion, parental support in supporting gender identity is variable, and the conversation between generations appears to be minimal. The participation indicator result for this target group is lower than the average for young people.
From the perspective of young people belonging to the gender minority, there would be a need to develop society at all levels of the circles of inclusion (social relations, institutions of encounter, membership of society). From the point of view of municipalities and state functions, society should be developed to be more minority-friendly in accordance with the goals for it more emphatically, so that the results would be sufficient.
Key words: Inclusion, Transgenderism, Status of the child, Gender Minority, Gender Designation
Opinnäytetyössä tutkitaan, miten sukupuolivähemmistöön kuuluvien alaikäisten osallisuus toteutuu, mitä haasteita kohderyhmällä on osallisuutensa toteuttamiseksi ja millä tavoin henkilötunnuksen sukupuolimerkintään suhtaudutaan alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä. Tietoa voidaan hyödyntää palvelumuotoilussa ja päätöksen teon valmisteluissa.
Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen linkkiä jaettiin kohderyhmää tavoittavien organisaatioiden verkkopalveluiden kautta. Kyselyssä oli myös laadullisia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin tilastollisesti sekä sisällönanalyysin keinoin. Kyselyyn sisällytettyä Osallisuusindikaattorin tuloksia käsiteltiin sille määritellyn laskentakaavan mukaisesti. Aineiston koko on 51 vastaajaa.
Tuloksena todettiin, että alaikäiset tavoittelevat henkilötunnuksen muutosta varhaisessa vaiheessa. Sen lisäksi huomattiin, että kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä nähdään toimimattomana, asioinnissa syntyy häiriötilanteita, jotka eivät tue osallisuutta, vanhempien tuki sukupuoli-identiteetin tukemisessa on vaihtelevaa ja sukupolvien välinen keskustelu näyttäytyy vähäisenä. Osallisuusindikaattorin tulos tällä kohderyhmällä on nuorten keskiarvoa alhaisempi.
Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten näkökulmasta yhteiskuntaa olisi tarve kehittää osallisuuden kehien kaikilla tasoilla (sosiaaliset suhteet, kohtaamisen instituutiot, yhteiskunnan jäsenyys). Kuntien ja valtion toimintojen näkökulmasta yhteiskuntaa tulisi kehittää vähemmistöystävällisemmäksi sitä koskevien tavoitteiden mukaisesti painokkaammin, jotta tulokset olisivat riittäviä.
Asiasanat: Osallisuus, Transsukupuolisuus, Lapsen asema, Sukupuolivähemmistö, Sukupuolimerkintä
The thesis examines how the participation of minors belonging to the gender minority is realized, what challenges the target group has to implement their participation and how the gender marking of the personal identification number is viewed in the age group under 18 years of age. The information can be used in service design and decision-making preparations.
The thesis is a quantitative study in which the material was collected using an electronic questionnaire, which was distributed through the online services of organizations that reach the target group. The survey also had qualitative questions. The results were analyzed statistically and by means of content analysis. The results of the participation indicator included in the survey were processed according to the calculation formula defined for it. The size of the data is 51 respondents.
As a result, it was verified that minors seek to change their personal identification number at an early stage and the two-fold gender system is seen as dysfunctional. Disruptive situations arise in dealings that do not support inclusion, parental support in supporting gender identity is variable, and the conversation between generations appears to be minimal. The participation indicator result for this target group is lower than the average for young people.
From the perspective of young people belonging to the gender minority, there would be a need to develop society at all levels of the circles of inclusion (social relations, institutions of encounter, membership of society). From the point of view of municipalities and state functions, society should be developed to be more minority-friendly in accordance with the goals for it more emphatically, so that the results would be sufficient.
Key words: Inclusion, Transgenderism, Status of the child, Gender Minority, Gender Designation