“Ettei kukaan jäisi yksin” : virikemateriaali diakoniasta Vihdin seurakunnan rippikouluihin

Abstract

Nuorten elämään heijastuvat ja vaikuttavat monenlaiset yhteiskunnalliset ja globaalit ilmiöt. Viime vuosikymmenen puolella alettiin kirkossa puhua enenevässä määrin nuorten syrjäytymisestä, ulkopuolisuudesta ja ulkopuolisuuden ehkäisemisestä. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksiin sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksiin alettiin kiinnittää huomiota kirkossa. Ulkopuolisuuden ehkäisemisestä ja osallisuuden vahvistamisesta tuli keskeisiä käsitteitä ja nimittäjiä kirkon kasvatus- ja diakoniatyössä. Kukaan ei saa jäädä yksin.

Kehittämispainotteisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa virikemateriaali diakoniasta Vihdin seurakunnan rippikoulutyön diakoniakasvatukseen rippikoulun työntekijöille, ohjaajille ja isosille. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa nuorten kokemusta osallisuudesta. Nuori saa myös kokemuksia autetuksi tulemisesta ja auttajan roolin asettumisesta omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja koko ympäröivässä maailmassa luomakuntaa unohtamatta. Näistä lähtökohdista alettiin kehittää nuoria osallistavaa ja toiminnallista materiaalipakettia. Rippikouluissa toimivien ohjaajien ja isosten näkökulmasta pyrittiin rakentamaan materiaalista monipuolinen, helppokäyttöinen ja sisällöltään selkeä kokonaisuus. Rippikoululaisille materiaalin oli tarkoitus tarjota kiinnostavia näkökulmia auttamiseen, kokemuksia yhdessä tekemisestä ja mahdollisuuksia toteuttaa diakoniaa konkreettisten tekojen kautta.

Yhteistyökumppaninamme oli Vihdin seurakunta. Diakonia- ja nuorisotiimeiltä saatiin ideoita, palautetta sekä konkreettisia sisältöjä virikemateriaalin tuottamiseen. Myös apuohjaajia, isosia ja rippikoululaisia osallistettiin prosessiin keräämällä heiltä palautetta. Diakonian virikemateriaaliin sisältyy viisi diakoniatyön arkeen perustuvaa tapauskertomus-työskentelyä ja viisi toiminnallista työskentelyä.

Various societal and global phenomena reflect and influence the lives of young people. Over the past decade, there has been increasing discussion within the church about youth marginalization, alienation, and efforts to prevent exclusion. Attention within the church shifted towards enabling children and young people to participate and fostering experiences of community and belonging. Prevention of exclusion and strengthening of inclusivity became central concepts and denominators in the church’s educational and diaconal work. No one should be left alone.

The purpose of our development-focused thesis was to produce incentive material on diaconal education for the confirmation camp work of Vihti Parish. The material aims to strengthen young people’s sense of belonging. A young person also gains experiences of being helped, and understanding of the helper’s role in their own lives, local communities, and the surrounding world, not forgetting creation. Based on these premises, we began to develop an engaging and interactive material package for young people. From the perspective of instructors and mentors working in confirmation camps, our goal was to create a diverse, user-friendly, and clear content package. For confirmation camp participants, the material is intended to offer intriguing perspectives on helping, experiences of working together, and opportunities to practice diaconal acts through concrete actions.

Our collaboration partner was Vihti Parish. We received ideas, feedback, and concrete content for the incentive material from deacon and youth teams. Assistant instructors, young confirmed volunteers, and confirmation camp participants were also involved in the process by providing feedback. The incentive material for diaconal work includes five case-based excercises based on diaconal work and five functional excercises.