Asiakkaiden kokemuksia digitaalisista mielenterveyspalveluista: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Digitaalisten mielenterveyspalveluiden käyttö terveydenhuollossa on lisääntynyt viime vuosina. Terveydenhuollon ammattilaiset ja asiakkaat hyödyntävät palveluja erilaisista lähtökohdista. Digitaaliset palvelut toimivat hoitotyössä apuvälineinä hoitokokonaisuuden tukemiseksi, mutta terveydenhuollon ammattilaisten tulee osata ohjata niiden käyttöä. Asiakkaiden kokemusten ymmärtäminen auttaa terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan ja ohjaamaan digitaalisten palveluiden käyttöä tehokkaammin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kirjallisuuskatsaus aiheesta sekä lisätä terveyden ja hyvinvoinnin alan ammattilaisten kykyä tukea asiakkaan voimavaroja ja lisätä hoitoon sitoutumista. Tavoite oli lisätä tietoa asiakkaan kokemuksista digitaalisista mielenterveyspalveluista.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja käytetty aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista eli CINAHL, Julkari, Medic ja Pubmed. Mukaan valittiin 8 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu aikavälillä 2013–2024. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksena todettiin, että digitaalisia mielenterveyspalveluita käytettiin enemmän kuin aiemmin. Tulokset olivat osittain ristiriitaisia käyttökokemuksiltaan. Digitaaliset mielenterveyspalvelut koettiin hyvänä lisänä palveluihin, mutta samalla oli pelko siitä, että ne voisivat heikentää perinteisiä kasvokkain tarjottavia palveluita. Kirjallisuuskatsauksessa nousi esille myös, ettei kaikilla ollut yhtenäisiä valmiuksia käyttää digitaalisia palveluita, sillä niiden käyttämiseen tarvittiin usein digitaalinen tunnistautuminen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaaliset terveyspalvelut voivat tarjota merkittäviä etuja, mutta on tärkeää huomioida erilaiset tarpeet ja odotukset, jotta palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Tämä saattaa vaatia yksilöllistä tukea, teknologista koulutusta ja huolellista suunnittelua palveluiden tarjoamiseksi eri käyttäjäryhmille. Laajempaa jatkotutkimusta edelleen tarvitaan enemmän, jotta asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksista digitaalisista mielenterveyspalveluista tulisivat kuulluiksi.