Puhevammaisten tulkin työn kuormittavat tekijät tulkkien näkökulmasta
Marjamäki, Jenna (2024)
Marjamäki, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237342
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset asiat kuormittavat puhevammaisten tulkkeja heidän työssään ja kuinka he voivat huolehtia omasta jaksamisestaan työelämässä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen CP-liitto, joka on valtakunnallisesti toimiva järjestö. Suomen CP-liitto tarjoaa monenlaisia palveluita puhevammaisten tulkkauksen lisäksi kohderyhmilleen, joihin kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on cp-vamma tai motorisen oppimisen vaikeuksia. Suomen CP-liitto kiinnostui opinnäytetyön aiheesta, sillä työhyvinvointi on ajankohtainen asia, ja se koskettaa kaikkia puhevammaisten tulkkeja.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee tulkkauspalvelua, puhevammaisten tulkkausta sekä työhyvinvointia. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä toimivat teemahaastattelut. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa on etukäteen suunnitellut teemat, joista keskustellaan. Näitä teemoja olivat (1) psyykkinen kuormittavuus, (2) fyysinen kuormittavuus, (3) työn stressaavuus ja (4) kuormituksen ehkäiseminen ja oma jaksaminen. Haastattelut järjestettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden välityksellä. Haastatteluihin osallistui neljä puhevammaisten tulkkia, jotka ovat työskennelleet alalla 7–18 vuotta. Haastattelut taltioitiin, jonka jälkeen ne litteroitiin aineiston analyysia varten. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että kuormittavia tekijöitä on useita, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Osa niistä on sellaisia, joihin yksilö itse ei voi vaikuttaa. Psyykkisesti kuormittavia tekijöitä olivat yksin työskenteleminen, asiakkaiden muiden palveluiden tarve, asiakkaiden henkilökohtaisen elämän haasteet kuten talousvaikeudet, asiakkaiden alkoholinkäyttö. muun henkilökunnan osaamattomuus, meluisa ympäristö, tulkin rooli, sekä alalla esiintyvä kilpailu ja tulkkien vastakkainasettelu. Fyysisesti kuormittaviksi tekijöiksi koettiin kommunikaation apuvälineiden kannatteleminen, huono työergonomia sekä pitkät työmatkat. Stressiä työstä koettiin vain vähän. Tulkit kokivat, että heillä on itsellään riittävästi keinoja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. He myös kokivat, että saavat tarvittavaa tukea työyhteisöltään. Tulokset ovat vain suuntaa antavia eikä niitä voida yleistää haastateltavien vähäisen määrän vuoksi.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee tulkkauspalvelua, puhevammaisten tulkkausta sekä työhyvinvointia. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä toimivat teemahaastattelut. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa on etukäteen suunnitellut teemat, joista keskustellaan. Näitä teemoja olivat (1) psyykkinen kuormittavuus, (2) fyysinen kuormittavuus, (3) työn stressaavuus ja (4) kuormituksen ehkäiseminen ja oma jaksaminen. Haastattelut järjestettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden välityksellä. Haastatteluihin osallistui neljä puhevammaisten tulkkia, jotka ovat työskennelleet alalla 7–18 vuotta. Haastattelut taltioitiin, jonka jälkeen ne litteroitiin aineiston analyysia varten. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että kuormittavia tekijöitä on useita, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Osa niistä on sellaisia, joihin yksilö itse ei voi vaikuttaa. Psyykkisesti kuormittavia tekijöitä olivat yksin työskenteleminen, asiakkaiden muiden palveluiden tarve, asiakkaiden henkilökohtaisen elämän haasteet kuten talousvaikeudet, asiakkaiden alkoholinkäyttö. muun henkilökunnan osaamattomuus, meluisa ympäristö, tulkin rooli, sekä alalla esiintyvä kilpailu ja tulkkien vastakkainasettelu. Fyysisesti kuormittaviksi tekijöiksi koettiin kommunikaation apuvälineiden kannatteleminen, huono työergonomia sekä pitkät työmatkat. Stressiä työstä koettiin vain vähän. Tulkit kokivat, että heillä on itsellään riittävästi keinoja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. He myös kokivat, että saavat tarvittavaa tukea työyhteisöltään. Tulokset ovat vain suuntaa antavia eikä niitä voida yleistää haastateltavien vähäisen määrän vuoksi.