Synnytyksen jälkeisen masennuksen, imetyksen ja imetystuen väliset yhteydet - Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata imetyksen sekä imetystuen välisiä yhteyksiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Opinnäytetyömme tavoitteena on lisätä tietoutta ja herättää niin ammattilaisten, imetystukiäitien kuin perheidenkin keskuudessa pohdintaa imetyksen ja imetystuen yhteyksistä synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Imetyksen tuki ry.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytetyiksi tietokannoiksi valittiin tutkimuksia CINAHL-, PubMed- ja MEDLINE- tietokannoista. Aineistoksi valittiin 12 englanninkielistä tieteellistä artikkelia. Ainestoa analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Aineiston analyysi osoitti, että imetyksellä ja synnytyksen jälkeisellä masennuksella on fyysisiä, psyykkisiä ja yksilöllisten ominaisuuksien välisiä yhteyksiä. Imetys muun muassa vähentää stressihormoneja ja parantaa unen laatua. Vauvan imemishaasteet altistavat synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Psyykkinen yhteys ilmenee äideissä esimerkiksi siten, että korkea minäpystyvyys, itsetunto ja itsemyötätunto näyttävät ehkäisevän synnytyksen jälkeistä masennusta. Imetys vaikuttaa masennukseen yksilöllisesti sen kautta, haluaako äiti imettää, kauanko imetys kestää ja kuinka usein äiti imettää. Imetystuen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen havaittiin olevan yhteydessä siten, että myönteiseksi koettu tuki ehkäisee synnytyksen jälkeisen masennuksen kehittymistä ja kielteiseksi koettu tuki taas altistaa sille. Puutteellinen imetystuki altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle, kun taas laadukkaasti toteutettu imetystuki näyttää ehkäisevän sitä.

Opinnäytetyön tulosten perusteella todettiin, että imetyksellä on merkittävä yhteys synnytyksen jälkeisen masennuksen kehittymiseen ja imetystuella voidaan vaikuttaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Psyykkisen yhteyden havaittiin olevan erittäin laaja, ja psyykkinen yhteys voi vaikuttaa imetyksen lisäksi koko äitiyden kokemukseen ja täten synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Todettiin myös, että imetystuen tulisi olla tarpeeksi laadukasta, sillä kielteiseksi koettu tuki voi altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle.

The purpose of this thesis was to study the relations between postpartum depression, breastfeeding and breastfeeding support. The aim of the thesis was to increase the knowledge and create discussion about breastfeeding and breastfeeding support and about their relations to postpartum depression among the health care professionals, peer support workers and families. This thesis was made in collaboration with the Finnish Association for Breastfeeding Support.

The method of this thesis was a descriptive literature review. The material was obtained from CINAHL, PubMed and MEDLINE databases. The material consisted of 12 scientific articles written in English. The material was analysed with content analysis.

The analysis of the material indicated that breastfeeding and postpartum depression are related with physical, psychological and individual features. Breastfeeding, for example, reduces stress hormones and improves the quality of sleep. Physical difficulties such as latching problems can expose mothers to postpartum depression. The psychological relation can manifest itself on mothers so that high self-efficacy, self-esteem and self-compassion seem to prevent postpartum depression. The effects of breastfeeding on postpartum depression are individual and depend on whether the mother wants to breastfeed, how long breastfeeding continues and how often does it occur. We discovered that breastfeeding support and postpartum depression are interrelated: positively perceived support seemed to prevent postpartum depression whereas negatively perceived support seemed to expose to it. The thesis also showed that inadequate breastfeeding support exposes the mother to postpartum depression while high-quality breastfeeding support was seeming to prevent it.

The outcome of this thesis was that breastfeeding is significantly related with the development of postpartum depression and that breastfeeding support can have a major effect on postpartum depression. The results show that the psychological relation is quite comprehensive, and it can affect not only the breastfeeding but also the entire experience of motherhood and hence postpartum depression. The results also show that breastfeeding support should be of high quality since negatively perceived support is a risk factor for postpartum depression.