Ennakoivan hoitosuunnitelmaprosessin kehittäminen varhaisessa palliatiivisessa hoidossa
Hirvonen, Aino-Maija (2024)
Hirvonen, Aino-Maija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512133
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kehittämisen kohteena oli palliatiivista hoitoa toteuttavien ammattilaisten toteuttaman ennakoivan hoitosuunnitelman prosessi. Tarkoituksena oli kerätä ammattilaisten käsityksiä ennakoivan hoitosuunnitelman ohjelistasta ja sen soveltuvuudesta yksikössä toteutettavaan varhaiseen palliatiiviseen hoitoon. Tavoitteena oli erikoissairaanhoidossa toteutettavan varhaisen palliatiivisen hoidon suunnitelmallisuuden ja kokonaisvaltaisuuden kehittäminen. Opinnäytetyö toteutettiin erikoissairaanhoidon palliatiivisessa yksikössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kaksivaiheisena kehittämistyönä, jossa käytettiin toiminnallisia työpajoja. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat syventyivät aiheesta keskusteluun, ennakoivan hoitosuunnitelman ohjelistaan tutustumiseen sekä listan käytettävyyden arviointiin. Toisessa vaiheessa osallistujat keskittyivät ohjelistan soveltuvuuteen käytännössä, työnjakoon ammattilaisten välillä sekä työn kehittämiseen. Ryhmien tuottama kirjallinen materiaali sekä havainnointina kerätty aineisto koottiin kirjalliseksi analysoitavaksi kokonaisuudeksi.
Työpajojen antina havaittiin tarve vahvistaa osaamista ja yhtenäistää käytäntöjä. Erityisen merkityksellisenä pidettiin potilaskeskeisyyttä ja moniammatillista yhteistyötä. Ohjelista arvioitiin hyödylliseksi työkaluksi hoitoprosessin systematisoinnissa. Sen avulla voidaan vähentää päällekkäistä työtä eri ammattiryhmien kesken ja edistää hoidon yhtenäisyyttä ja laatua. Kehittämistyössä korostuivat myös kommunikaation haasteet sekä hoitosuunnitelman käytön esteet, kuten ajan ja resurssien puute. Työyhteisön ilmapiirin merkitystä muutoksen edistäjänä painotettiin, ja työntekijöiden halukkuus osallistua aktiivisesti kehittämistyöhön oli ilmeistä. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa ja näkökulmia ammattilaisille varhaisen palliatiivisen hoidon käytäntöjen ja prosessien kehittämiseen sekä erikoissairaanhoidossa että muissa hoitoympäristöissä. The focus of this thesis was developing the process of advance care planning by healthcare professionals in palliative care. The objective was to gather professionals' views on the checklist for advance care planning and its suitability for early palliative care provided in the unit. The aim was to develop the systematic approach and comprehensiveness of early palliative care provided in specialized healthcare. The thesis was conducted in a specialized palliative care unit within specialized healthcare.
The thesis was carried out as a two-phase development project, utilizing interactive workshops. In the first phase, participants engaged in discussions, familiarized themselves with the advance care plan checklist and evaluated its usability. In the second phase, participants focused on the practical suitability of the checklist, task distribution among professionals, and further development of the process. The written material produced by the groups and observational data were compiled for comprehensive analysis.
The workshops highlighted the need to strengthen expertise and standardize practices. Patient-centeredness and interdisciplinary collaboration were considered particularly significant. The checklist was considered a useful tool in optimizing the care process. It can help reduce redundant work among different professional groups and promote consistency and quality of care. Communication challenges and barriers to using the care plan, such as lack of time and resources, were also emphasized in the development work. The importance of the work environment in driving change was emphasized, and employees' willingness to actively participate in development work was evident. The thesis provides insights and perspectives for professionals to develop practices and processes in early palliative care in both specialized healthcare and other various care healthcare environments.
Opinnäytetyö toteutettiin kaksivaiheisena kehittämistyönä, jossa käytettiin toiminnallisia työpajoja. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat syventyivät aiheesta keskusteluun, ennakoivan hoitosuunnitelman ohjelistaan tutustumiseen sekä listan käytettävyyden arviointiin. Toisessa vaiheessa osallistujat keskittyivät ohjelistan soveltuvuuteen käytännössä, työnjakoon ammattilaisten välillä sekä työn kehittämiseen. Ryhmien tuottama kirjallinen materiaali sekä havainnointina kerätty aineisto koottiin kirjalliseksi analysoitavaksi kokonaisuudeksi.
Työpajojen antina havaittiin tarve vahvistaa osaamista ja yhtenäistää käytäntöjä. Erityisen merkityksellisenä pidettiin potilaskeskeisyyttä ja moniammatillista yhteistyötä. Ohjelista arvioitiin hyödylliseksi työkaluksi hoitoprosessin systematisoinnissa. Sen avulla voidaan vähentää päällekkäistä työtä eri ammattiryhmien kesken ja edistää hoidon yhtenäisyyttä ja laatua. Kehittämistyössä korostuivat myös kommunikaation haasteet sekä hoitosuunnitelman käytön esteet, kuten ajan ja resurssien puute. Työyhteisön ilmapiirin merkitystä muutoksen edistäjänä painotettiin, ja työntekijöiden halukkuus osallistua aktiivisesti kehittämistyöhön oli ilmeistä. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa ja näkökulmia ammattilaisille varhaisen palliatiivisen hoidon käytäntöjen ja prosessien kehittämiseen sekä erikoissairaanhoidossa että muissa hoitoympäristöissä.
The thesis was carried out as a two-phase development project, utilizing interactive workshops. In the first phase, participants engaged in discussions, familiarized themselves with the advance care plan checklist and evaluated its usability. In the second phase, participants focused on the practical suitability of the checklist, task distribution among professionals, and further development of the process. The written material produced by the groups and observational data were compiled for comprehensive analysis.
The workshops highlighted the need to strengthen expertise and standardize practices. Patient-centeredness and interdisciplinary collaboration were considered particularly significant. The checklist was considered a useful tool in optimizing the care process. It can help reduce redundant work among different professional groups and promote consistency and quality of care. Communication challenges and barriers to using the care plan, such as lack of time and resources, were also emphasized in the development work. The importance of the work environment in driving change was emphasized, and employees' willingness to actively participate in development work was evident. The thesis provides insights and perspectives for professionals to develop practices and processes in early palliative care in both specialized healthcare and other various care healthcare environments.