“Nog behandlar vi ju henne som alla andra”: En kvalitativ undersökning om pedagogernas kunskap kring stödmetoder för barn med Downs syndrom inom småbarnspedagogiken

Abstract

Detta examensarbete berör Downs syndrom inom småbarnspedagogiken. Vi utför en kvalitativ undersökning om pedagogernas kunskap kring stödmetoder för barn med Down syndrom inom småbarnspedagogiken. Syftet är att undersöka vilka metoder pedagogerna jobbar med samt ifall de upplever kunskapen kring detta som tillräcklig.

Den teoretiska ramen för vårt arbete beskriver ämnen såsom intellektuella funktionshinder, Downs syndrom, stödmetoder, småbarnspedagogik samt specialpedagogik. Alla dessa områden berör vårt syfte och våra frågeställningar.

I vår undersökning utförde vi fyra kvalitativa intervjuer som vi analyserade för att ta reda på vilket resultat vi fick samt ifall det besvarade vårt syfte och våra frågeställningar. Kriterierna för respondenterna var att de skulle jobba inom småbarnspedagogik samt ha någon slags erfarenhet av barn med särskilda behov.

I vår resultatanalys framkommer att det finns vissa skilda metoder som används för barn med Downs syndrom, eller i allmänhet barn med särskilda behov. Några viktiga metoder är bildstöd, stödtecken samt terapier i olika former. En viktig punkt är att komma ihåg att behandla alla barn lika trots olika individuella behov. Det framkommer också att personalen upplever att de alltid kan lära sig mer, att man aldrig blir fullärd. Kunskapen om intellektuella funktionshinder överlag utvecklas hela tiden, därmed behöver även personalen hålla sig uppdaterad och utbildad.

Tämä opinnäytetyö käsittelee Downin oireyhtymää varhaiskasvatuksessa. Teemme laadullista tutkimusta pedagogien tietämyksestä Downin syndroomaa sairastavien lasten tukimenetelmistä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on selvittää, millä menetelmillä pedagogit työskentelevät ja kokevatko he tietonsa siitä riittäväksi.

Työmme teoreettinen viitekehys kuvaa muun muassa kehitysvammaisia, Downin oireyhtymä, tukimenetelmiä, varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikka. Kaikki nämä alueet koskettavat tarkoitustamme ja kysymyksiämme.

Tutkimuksessamme teimme neljä kvalitatiivista haastattelua, joita analysoimme myöhemmin saadaksemme selville, minkä tuloksen saimme ja vastasiko se tarkoitukseemme ja kysymyksiimme. Vastaajien kriteerinä oli, että heillä tulee olla varhaiskasvatuksessa työskentelyä ja jonkinlaista kokemusta erityislapsista.

Tulosten analyysissämme näyttää siltä, että Downin syndroomaa sairastaville tai ylipäätään erityistarpeita omaaville lapsille käytetään tiettyjä erilaisia menetelmiä. Tärkeitä menetelmiä ovat kuvan tuki, tukimerkit ja terapiat eri muodoissa. Tärkeä asia on muistaa kohdella kaikkia lapsia tasavertaisesti erilaisista yksilöllisistä tarpeista huolimatta. Vaikuttaa myös siltä, että henkilökunta kokee, että he voivat aina oppia lisää, ettet koskaan saa täysin koulutettua. Tieto kehitysvammaisuudesta yleensä kehittyy jatkuvasti, joten myös henkilöstön tulee pysyä ajan tasalla ja koulutettua.

This thesis is about Down's syndrome in early childhood education. We conduct a qualitative study on the educators' knowledge of support methods for children with Down syndrome in early childhood education. The purpose is to find out which methods the educators work with and if they feel like the knowledge about this is enough.

The theoretical framework of our work describes topics such as intellectual disabilities, Down’s syndrome, support methods, early childhood education and special education. All these areas refer to our purpose and our research questions.

In our study, we conducted four qualitative interviews which we analyzed at a later stage to find out what results we got and if it answered our purpose and our questions. The criteria for the respondents were that they should work with early childhood education and have some kind of experience with children with special needs.

In our analysis of the results, it appears that there are certain different methods used for children with Down’s syndrome, or children with special needs in general. Some important methods are image support, sign language support and therapies in various forms. An important point is to remember to treat all children equally despite their individual needs. It also appears that the staff feel that they can always learn more, that you never become fully educated. Knowledge about intellectual disabilities in general is constantly developing, so the staff also need to stay updated and educated.