Pelastuslaitosten materiaalinen varautuminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pelastuslaitosten varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaavien henkilöiden näkemysten pohjalta, miten pelastuslaitokset ovat varautuneet materiaalisesti valmiuslain (1552/2011) 3 §:n kohdan 1 ja 2 mukaisiin poikkeusoloihin oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tutkielman toissijaisena tavoitteena oli tuoda esiin tutkimushenkilöiden kokemusten kautta muodostuneita kehittämisideoita ja -tarpeita siitä, millaisiin asioihin pelastuslaitoksissa tulee keskittyä materiaalisen varautumisen edistämiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin pelastuslaitosten valmiussuunnittelusta ja varautumisesta vastaaville henkilöille. Aineistoa täydennettiin edelleen lähettämällä kyselylomake Lapin pelastuslaitoksella palomestareina ja palopäällikköinä työskenteleville henkilöille.

Tutkimushenkilöiden näkemyksissä painottui sisäministeriön asettaman Pelastustoimen materiaalinen varautuminen ja huoltovarmuus -hankkeen johtopäätöksen tavoin se, että pelastustoimen valtakunnallisessa strategisessa kehittämisessä tulisi huomioida entistä vahvemmin materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden kokonaisuus osana hyvinvointialueiden pelastustoimien palvelutasoa ja sen järjestämistä. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden mukaan pelastustoimen materiaalisen varautumisen kehittäminen tulevaisuudessa vaatii riittävästi resursseja paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Opinnäytetyön tutkimustulokset ovat kokonaisuudessaan salassa pidettäviä julkisuuslain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 8 kohdan perusteella.

Opinnäytetyö antoi tietoa pelastuslaitosten materiaalisen varautumisen nykytilasta ja toi esiin tutkimushenkilöiden näkemyksiä materiaalisen varautumisen kehittämisestä. Kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden näkemysten pohjalta on mahdollista kehittää pelastuslaitosten materiaalista varautumista.