Pienen kulttuurialan toimijan strategiatyön tarpeet ja haasteet: havaintoja keskenjääneestä kehittämishankkeesta

Abstract

Kulttuurialan ahdinko, joka alkoi koronarajoituksista ja jatkui nykyisen hallituksen säästötoimien vuoksi, on heikentänyt kulttuurialan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Resurssien heikentyessä kilpailu kulttuurialalla on koventunut entisestään. Kilpailua käydään niin apurahoista, tiloista kuin yleisöstäkin. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa ja analysoida pienen kulttuurialan toimijan haasteita strategiatyössä, markkinoinnissa ja yhteistyössä tarkastelemalla keskenjäänyttä portfolioprojektia.

Kehittämistyön tilaaja tarvitsi markkinoinnin tueksi digitaalisen portfolion. Tilaajan suunnitelmissa oli muuttaa toiseen kaupunkiin parempien resurssien toivossa. Tätä varten he tarvitsivat sähköisen käyntikortin eli digitaalisen portfolion. Digitaalisen portfolion tarkoituksena oli esitellä työn tilaajan toimintaa ja tekijöitä. Samalla oli tarkoitus kehittää työn tilaajalle toimintastrategia. Kehittämistyön menetelminä olivat teemahaastattelu ja havainnointi ja niiden tuloksena olivat PESTEL- ja SWOT-analyysit tilaajan ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Prosessin edetessä ilmeni haasteita aikataulujen yhteensovittamisessa sekä tiedonkulussa, josta johtuen kehitystyö jäi kesken. Toimintastrategiaa ei luotu ja digitaalisen portfolion sisältö jäi suunniteltua suppeammaksi.

Kehitystyön prosessin johtopäätöksinä voidaan pitää seuraavia päätelmiä. Pienen kulttuurialan toimijan kanssa strategiatyötä laatiessa on tärkeää huomioida resurssien rajallisuus, mikä heijastuu koko toimintaan. Näkyvimpänä tehtävien priorisointi tuotantojen kannalta kriittisimpiin, mikä puolestaan vaikuttaa aikatauluihin. Toiseksi, vaikka toimija olisi ymmärtänyt toimintastrategian tärkeyden, voi kuitenkin kirjallinen toimintastrategia puuttua. Kolmanneksi oma-aloitteisuus ja aktiivinen yhteys toimijaan on tärkeää, koska avoimella kommunikaatiolla sujuvoitetaan kaikkien työtä.

Pienelle kulttuurialan toimijalle kunnollinen strategiatyö on elinehto. Kilpailu isojen toimijoiden kanssa, joilla on paremmat resurssit niin taloudellisesti kuin henkilöstön määrässä, vaatii pieneltä toimijalta selkeitä tavoitteita, työn sujuvuutta ja ymmärrystä omista kilpailueduistaan. Tämä vaatii strategista johtamista, ymmärrystä verkosto- ja asiakassuhteiden kehittämisestä, toimivan markkinointi- ja viestintäsuunnitelman laatimista sekä oikea-aikaisen palvelupolun määrittämistä. Ilman kunnollista strategiaa, toiminta ei saavuta täyttä potentiaaliaan, koska kirjaamattomia tavoitteita ei pystytä mittaamaan.

The commissioner needed a digital portfolio for marketing purposes. Secondary goal was to develop an operational strategy for the commissioner. The research methods used were thematic interviews and observation, resulting in PESTEL and SWOT analyses of the commissioner. Due challenges that arose during the process, including difficulties in aligning schedules and communication gaps, no operational strategy was formulated, and the digital portfolio was left in an unfinished state.

This study aims to identify and analyse the specific challenges encountered by small cultural organisation in strategy development, marketing, and collaboration.

Key conclusions drawn from the development process include:

1. When engaging in strategy work with small cultural organisation, it is crucial to consider the limitations of available resources. Prioritizing tasks based on critical production needs affects schedules.

2. The level of familiarity with strategic work varies among the organisations. Even while understanding of the importance of an operational strategy is present, practical implementation may require significant improvement.

3. Active and open communication with the organisation is essential. Open dialogue streamlines everyone’s work and ensures smoother collaboration.

A robust operational strategy is essential. Without a welldefined strategy, an organisation cannot fully utilize its potential, as undocumented goals cannot be measured.