Poliisiopiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn muutokset työharjoittelun aikana: opiskelijoiden kokemuksia
Kukkonen, Alisa; Lakso, Veera (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060219714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060219714
Tiivistelmä
Poliisiopintojen alkaessa ja niiden aikana monen opiskelijan fyysinen suorituskyky on hyvällä tasolla; moni on jo kouluun pyrkiessään nostanut fyysistä kuntoaan tavoitteellisesti harjoittelemalla, ja progressiivinen harjoittelu opiskeluaikanakin on ollut koulun olosuhteissa helposti toteutettavissa. Noin puolentoista vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta opiskelijat siirtyvät työharjoitteluun eri poliisilaitoksille. Tällöin olosuhteet muuttuvat virka-aikana tapahtuvasta opiskelusta ajoittaiseen kolmivuorotyöhön. Tämä opinnäytetyö kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia fyysisen suorituskykynsä tasosta ennen työharjoittelua ja sen jälkeen.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen, ja siinä on hyödynnetty laadullista tutkimusmenetelmää. Laajasti eri lähteistä kerätty teoriapohja luo viitekehystä ja perustaa aihepiirille teemahaastattelujen tuodessa kokemusperäistä näkökulmaa tutkimuskysymyksiin. Haastatteluissa ajatuksiaan kertovat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat sekä koulun liikunnan opettaja Aki Sipilä.
Merkittävässä roolissa työharjoittelua edeltävän fyysisen harjoittelun tukena on haastatteluiden perusteella ollut paitsi Poliisiammattikorkeakoulun kampuksen kattavat liikuntamahdollisuudet, myös positiivinen ryhmäpaine sekä normaalin päivärytmin mukana tuleva ajallinen otollisuus harjoittelulle. Haastateltavat ovatkin kokeneet fyysisen suorituskykynsä olleen kohtuullisen hyvällä tasolla ennen työharjoittelua.
Tutkimuksen myötä on käynyt ilmi, että suurin osa opiskelijoista muuttaa fyysisen harjoittelun rakennetta työharjoittelun aikana, ja se yksipuolistuu. Opiskelijoiden ruokailutottumukset ja unirytmi kokevat muutoksia työharjoittelun aikana, joka osalla haastateltavista vaikuttaa fyysisen harjoittelun määrään.
Suuri osa haastatelluista opiskelijoista kokee fyysisen suorituskykynsä laskeneen työharjoittelun aikana varsinkin kestävyyskunnon osalta. Myös Poliisiammattikorkeakoulun liikunnan opettaja Aki Sipilä kertoo haastattelussaan opiskelijoiden kunnon laskevan yleisesti varsinkin kestävyyskunnon osalta, kun taas lihaskunnon lasku on vähäisempää.
Yleisesti haastatellut opiskelijat kokevat olleensa työharjoittelun aikana suhteellisen kiireisiä, ja kertovat senkin takia vähentäneensä ja yksinkertaistaneensa fyysistä harjoittelua. Vuorotyö, pitkät siirtymät ja muu arjen pyöritys on vaatinut veronsa, ja moni on joutunut priorisoimaan muita asioita fyysisen harjoittelun edelle. Myös opintoihin liittyvät, työharjoittelun aikana suoritettavat tehtävät on koettu raskaiksi.
Tutkimuksen aikana esiin nousee Poliisihallituksen määräyksen mukainen viikkoliikunta, joka mahdollistaa kaksi tuntia liikuntaa työajalla viikoittain työtehtävien salliessa. Haastatteluiden perusteella viikkoliikunta toteutuu hyvin vaihtelevasti, ja se kenties kaipaisikin tehostamista joillakin poliisilaitoksilla. Myös yhteisöllisyyden ja positiivisen ryhmäpaineen merkitystä on pohdittu – toteutuisiko fyysinen harjoittelu tehokkaammin, jos se jalkautettaisiin työyhteisöihin rohkeammin?
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen, ja siinä on hyödynnetty laadullista tutkimusmenetelmää. Laajasti eri lähteistä kerätty teoriapohja luo viitekehystä ja perustaa aihepiirille teemahaastattelujen tuodessa kokemusperäistä näkökulmaa tutkimuskysymyksiin. Haastatteluissa ajatuksiaan kertovat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat sekä koulun liikunnan opettaja Aki Sipilä.
Merkittävässä roolissa työharjoittelua edeltävän fyysisen harjoittelun tukena on haastatteluiden perusteella ollut paitsi Poliisiammattikorkeakoulun kampuksen kattavat liikuntamahdollisuudet, myös positiivinen ryhmäpaine sekä normaalin päivärytmin mukana tuleva ajallinen otollisuus harjoittelulle. Haastateltavat ovatkin kokeneet fyysisen suorituskykynsä olleen kohtuullisen hyvällä tasolla ennen työharjoittelua.
Tutkimuksen myötä on käynyt ilmi, että suurin osa opiskelijoista muuttaa fyysisen harjoittelun rakennetta työharjoittelun aikana, ja se yksipuolistuu. Opiskelijoiden ruokailutottumukset ja unirytmi kokevat muutoksia työharjoittelun aikana, joka osalla haastateltavista vaikuttaa fyysisen harjoittelun määrään.
Suuri osa haastatelluista opiskelijoista kokee fyysisen suorituskykynsä laskeneen työharjoittelun aikana varsinkin kestävyyskunnon osalta. Myös Poliisiammattikorkeakoulun liikunnan opettaja Aki Sipilä kertoo haastattelussaan opiskelijoiden kunnon laskevan yleisesti varsinkin kestävyyskunnon osalta, kun taas lihaskunnon lasku on vähäisempää.
Yleisesti haastatellut opiskelijat kokevat olleensa työharjoittelun aikana suhteellisen kiireisiä, ja kertovat senkin takia vähentäneensä ja yksinkertaistaneensa fyysistä harjoittelua. Vuorotyö, pitkät siirtymät ja muu arjen pyöritys on vaatinut veronsa, ja moni on joutunut priorisoimaan muita asioita fyysisen harjoittelun edelle. Myös opintoihin liittyvät, työharjoittelun aikana suoritettavat tehtävät on koettu raskaiksi.
Tutkimuksen aikana esiin nousee Poliisihallituksen määräyksen mukainen viikkoliikunta, joka mahdollistaa kaksi tuntia liikuntaa työajalla viikoittain työtehtävien salliessa. Haastatteluiden perusteella viikkoliikunta toteutuu hyvin vaihtelevasti, ja se kenties kaipaisikin tehostamista joillakin poliisilaitoksilla. Myös yhteisöllisyyden ja positiivisen ryhmäpaineen merkitystä on pohdittu – toteutuisiko fyysinen harjoittelu tehokkaammin, jos se jalkautettaisiin työyhteisöihin rohkeammin?