Matkalla-toiminnan vaikutukset mielenterveyspalveluihin jonottavien nuorten psyykkiseen hyvinvointiin jonotusprosessin aikana
Sandberg, Janette (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090124607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090124607
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Vamos Tampereen ja TampereMission Matkalla-toiminnan vaikutuksia 18–29-vuotiaiden nuorten psyykkiseen hyvinvointiin mielenterveyspalveluihin jonottamisen aikana. Tutkimuksen avulla pyrittiin lisäksi selvittämään nuorten kokemuksia Matkalla-toiminnasta sekä keräämään heiltä kehitysehdotuksia toimintaan liittyen. Tutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällistä tutkimustapaa. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin Toipumistähtiarviointityökalun kymmenen osa-alueen muutosdatasta ja tulokset kuvattiin keskiarvojen avulla. Tutkimusaineistoon sisältyi yhteensä 111 Toipumistähti-arviointia, joista 42 sisälsi muutostietoja. Alkutilanteessa Toipumistähtien keskiarvo oli 6,38, kun taas seurantatilanteessa se oli noussut 6,92. Muutoskeskiarvo oli +0,53, mikä osoittaa myönteistä kehitystä arvioinneissa seurantajakson aikana. Suurimmat muutokset havaittiin mielenterveyden (+1,25), fyysisen terveyden (+0,88), ystävien ja sosiaalisen verkoston (+0,69) sekä luottamuksen ja toivon (+0,65) osalta.
Kvantitatiivinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimusaineistoon sisältyi 10 haastattelua, joiden yhteenlaskettu kesto oli 2 tuntia ja 57 minuuttia. Psyykkisen hyvinvoinnin vaikutukset ilmenivät psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyskäyttäytymisen tukemisena ja edistämisenä, sosiaalisena tukena sekä arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamisena. Kokemukset toiminnasta olivat positiivisia, ja nuoret pitivät sitä merkittävä hyvinvointia edistävänä tukimuotona, joka ilmentyi psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisena sekä monipuolisen arjen tuen kautta. Asiakastyytyväisyys toimintaan oli korkea, ja kehitysehdotukset liittyivät lisäresurssointiin toiminnan laajentamiseksi. Matkalla-toiminnalla oli positiivisia vaikutuksia nuorten psyykkiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja sitä pidettiin merkittävänä psykiatriaa täydentävänä tukimuotona. The purpose of the study was to assess the effects of Vamos Tampere and ampereMissio's Matkalla-project on the mental well-being of young people aged 18-29 while they were queueing for mental health services. In addition, the aim of the study was to investigate young people's experiences of the Journey activities and to collect development suggestions from them in relation to the activities. The research used a multi-method research method. The quantitative data was collected from the change data of the ten components of the Recovery Star™- assessments. Results were described using averages. The research material included a total of 111 Recovery Star assessments, out of which 42 contained change data. At baseline, the mean recovery rate was 6.38, while at follow-up it had increased to 6.92. Change mean was +0.53, indicating a positive development in evaluations during the follow-up period. The biggest changes were observed in mental health (+1.25), physical health (+0.88), friends and social network (+0.69), and trust and hope (+0.65), indicating the development of these areas in the coaching process.
The quantitative material was collected with semi-structured interviews and analysed with the help of theming. The study material included 10 interviews with a total duration of 2 hours and 57 minutes. The effects of mental well-being were manifested in three main themes: support for mental well-being and health behaviour, social support, and support for everyday management and functional ability. The young people's experiences of the activity were positive, and they saw it as a meaningful measure to support well-being, which was reflected in three main themes: support for mental and social well-being and versatile support for everyday life. Client satisfaction with the operations was high, and the development proposals related to the main theme: increasing additional resources to expand the operations. The Matkalla-project activity had positive effects on the mental and holistic well-being of young people and was considered a significant form of support that complements mental health services.
Kvantitatiivinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimusaineistoon sisältyi 10 haastattelua, joiden yhteenlaskettu kesto oli 2 tuntia ja 57 minuuttia. Psyykkisen hyvinvoinnin vaikutukset ilmenivät psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyskäyttäytymisen tukemisena ja edistämisenä, sosiaalisena tukena sekä arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamisena. Kokemukset toiminnasta olivat positiivisia, ja nuoret pitivät sitä merkittävä hyvinvointia edistävänä tukimuotona, joka ilmentyi psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisena sekä monipuolisen arjen tuen kautta. Asiakastyytyväisyys toimintaan oli korkea, ja kehitysehdotukset liittyivät lisäresurssointiin toiminnan laajentamiseksi. Matkalla-toiminnalla oli positiivisia vaikutuksia nuorten psyykkiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja sitä pidettiin merkittävänä psykiatriaa täydentävänä tukimuotona.
The quantitative material was collected with semi-structured interviews and analysed with the help of theming. The study material included 10 interviews with a total duration of 2 hours and 57 minutes. The effects of mental well-being were manifested in three main themes: support for mental well-being and health behaviour, social support, and support for everyday management and functional ability. The young people's experiences of the activity were positive, and they saw it as a meaningful measure to support well-being, which was reflected in three main themes: support for mental and social well-being and versatile support for everyday life. Client satisfaction with the operations was high, and the development proposals related to the main theme: increasing additional resources to expand the operations. The Matkalla-project activity had positive effects on the mental and holistic well-being of young people and was considered a significant form of support that complements mental health services.