Työskentely työllisyydenhoidon asiantuntijana osatyökykyisille työnhakijoille: ”asiakkaan parhaaksi me yritetään näitä asioita tehdä"
Snellman, Veera (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090124628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090124628
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden näkemyksiä ja toimintatapoja osatyökykyisten työnhakijoiden palvelussa. Tarkoituksena oli esittää tulosten pohjalta kehittämisehdotuksia.
Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin haastattelemalla kahdeksaa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijaa. Pohjois-Savon alueella eri tiimeissä työskenteleviä haastateltavia yhdisti se, että heidän kaikkien asiakaskuntaan kuului osatyökykyisiä työnhakijoita. Yksilöhaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina.
Osatyökykyisen työnhakijan palvelussa tasavertainen kohtaaminen ja luottamuksellisen asiakassuhteen luominen kuvattiin merkityksellisenä. Oma osaaminen osatyökykyisten palvelussa kuvattiin pääsääntöisesti puutteellisena. Jokainen haastateltava kuvasi hyödyntävänsä TE-toimiston sisäistä konsultaatioapua osatyökykyisten asiakkaiden asioissa. Asiantuntijat kokivat saavansa erityisesti työkykykoordinaattoreilta merkittävää tukea osatyökykyisten työnhakijoiden prosessissa.
Asiantuntijat kuvasivat osatyökykyisen työnhakijan tarvitsevan usein yhtäaikaisesti eri alojen palveluita. Yhteistyötä toimiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtiin erityisesti toimialatiimeissä vähän, vaikka yhteistyön mahdollisuudet palvelun parantamiseksi olisi tiedostettu.
Asiantuntijoilla oli erilaisia työskentelytapoja osatyökykyisten työnhakijoiden palvelemisessa. Samankaltaisia tiimilinjauksia oli pääteltävissä esimerkiksi suhteesta verkostotyöhön. Työskentelyssä toimittiin usein työllistymisen ja kouluttautumisen tavoitteita kohti, eikä välttämättä asiakkaan todellinen palvelutarve edellä. Asiantuntijoiden tarjoamaan palveluun oli osaamisen lisäksi vaikuttamassa laki, resurssit ja organisaation rakenteet.
Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin haastattelemalla kahdeksaa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijaa. Pohjois-Savon alueella eri tiimeissä työskenteleviä haastateltavia yhdisti se, että heidän kaikkien asiakaskuntaan kuului osatyökykyisiä työnhakijoita. Yksilöhaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina.
Osatyökykyisen työnhakijan palvelussa tasavertainen kohtaaminen ja luottamuksellisen asiakassuhteen luominen kuvattiin merkityksellisenä. Oma osaaminen osatyökykyisten palvelussa kuvattiin pääsääntöisesti puutteellisena. Jokainen haastateltava kuvasi hyödyntävänsä TE-toimiston sisäistä konsultaatioapua osatyökykyisten asiakkaiden asioissa. Asiantuntijat kokivat saavansa erityisesti työkykykoordinaattoreilta merkittävää tukea osatyökykyisten työnhakijoiden prosessissa.
Asiantuntijat kuvasivat osatyökykyisen työnhakijan tarvitsevan usein yhtäaikaisesti eri alojen palveluita. Yhteistyötä toimiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtiin erityisesti toimialatiimeissä vähän, vaikka yhteistyön mahdollisuudet palvelun parantamiseksi olisi tiedostettu.
Asiantuntijoilla oli erilaisia työskentelytapoja osatyökykyisten työnhakijoiden palvelemisessa. Samankaltaisia tiimilinjauksia oli pääteltävissä esimerkiksi suhteesta verkostotyöhön. Työskentelyssä toimittiin usein työllistymisen ja kouluttautumisen tavoitteita kohti, eikä välttämättä asiakkaan todellinen palvelutarve edellä. Asiantuntijoiden tarjoamaan palveluun oli osaamisen lisäksi vaikuttamassa laki, resurssit ja organisaation rakenteet.