Maahanmuuttaneiden perheiden palveluohjaus järjestöissä : järjestöjen ja kaupungin välisen palveluohjauksen nykytila ja kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan maahanmuuttaneiden perheiden parissa toimivien järjestöjen palveluohjauksen nykytilaa. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, millaista on järjestöjen palveluohjaus maahanmuuttaneille perheille ja miksi maahanmuuttaneet perheet ohjautuvat järjestöihin. Opinnäytetyö tuo esille järjestöjen näkökulman kaupungin toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja palveluohjauksesta. Kolmas tutkimuskysymys selvittää, miten yhteistyötä ja palveluohjausta voisi kaupungin toimijoiden kanssa kehittää.

Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin Teamsin kautta pidettävillä teemahaastatteluilla. Haastateltavat olivat Helsingissä toimivan kattojärjestön, maahanmuuttajajärjestöjen sekä maahanmuuttaneiden perheiden parissa toimivien järjestöjen työntekijöitä. Haastateltavien valitsemisessa sovellettiin lumipallo-otannan ajatusta, jossa aineiston keruussa edetään tiedonantajalta toiselle, kunnes kerättyä aineistoa on riittävästi. Järjestöjen haastateltavat ehdottivat tutkimuksen aiheeseen sopivia järjestöjä haastateltaviksi. Tapausesimerkkinä opinnäytetyössä käytetään Helsingin kaupungin leikkipuistotoimintaa.

Palveluohjaus järjestöissä on matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, jota toteutetaan useimmiten maahanmuuttaneelle perheelle äidin kautta yksilöohjauksena tai ryhmämuotoisesti. Järjestöjen palveluohjauksella tiedotetaan kaupungin palveluista ja vastataan niihin haasteisiin, joita maahanmuuttaneet perheet kohtaavat palvelujärjestelmässä. Ohjautuminen järjestöihin tapahtuu useimmiten maahanmuuttaneelta toiselle välittyvän tiedon kautta ja hyödyntämällä maahanmuuttaneiden yhteisöjä viestinnässä. Järjestöjen palveluohjauksella vastataan maahanmuuttaneiden perheiden monenlaisiin tuen tarpeisiin.

Palveluohjaus kaupungilta järjestöihin on vähäistä eikä toimi tehokkaasti. Toimintamalli yhteistyölle puuttuu ja ohjautuminen kaupungin palveluista järjestöihin on usein sattumanvaraista. Järjestöt sekä täydentävät kaupungin palveluita että ohjaavat maahanmuuttaneita kaupungin palveluihin. Yhteistyön kehittäminen palveluohjauksessa mahdollistaa kokonaisvaltaisen kotoutumisen tuen, resurssien hyödyntämisen sekä palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämisen enemmän maahanmuuttaneiden tarpeita vastaavaksi.

Asiasanat: järjestö, maahanmuuttaja, palveluohjaus, yhteistyön ja palveluohjauksen kehittäminen

This thesis discusses the current state of case management of organizations working with families who have immigrated to the country. The research question is to find out what the quality of the organizations case management for immigrant families is and why immigrant families turn to organizations. Thesis brings out the point of view of the organizations regarding the cooperation and case management with the city actors. The third research question explores how cooperation and case management could be developed with the city operations.

The data collection of the study was carried out through thematic interviews held through teams. The interviewees were employees of an umbrella organization operating in Helsinki, immigrant organizations and organizations working with immigrant families. In choosing the interviewees, the idea of snowball sampling was applied, in which in collection of material proceed from one informant to another until enough material has been collected. The interviewees of the organizations suggested organizations suitable for the topic of the study to be interviewed. As a case example in my thesis, I use the playground operations of the city of Helsinki.

Case management in organizations is low-threshold guidance and counselling, which is most often implemented for families who have moved to the country, usually through the mother, as individuals or in group. The organizations service guidance informs about the city’s services and respond to the challenges that immigrant families face in the service system. Referral to organizations is most often done through information passed from one immigrant to another and by utilizing immigrant communities in communication. The organizations` case management meets the diverse support needs of immigrant families.

Case management from the city to the organizations is minimal and does not work effectively. An operating model for cooperation is missing and referral from city services to organizations is often haphazard. The organizations both supplement the city’s services and guide immigrants to find the city`s services. The development of cooperation in immigrant case management enables comprehensive integration support, utilization of resources, and the development of services and the service system to better meet the needs of immigrants.

Keywords: organization, immigrant, case management, development of cooperation and case management