Diakoni hengellisen työn tekijänä vanhustyössä itäsuomalaisessa maaseutuseurakunnassa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Vartiainen, Paula. Diakoni hengellisen työn tekijänä vanhusten parissa Itäsuomalaisessa maaseutuseurakunnassa. Diak Pieksämäki, syksy 2014, 112 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia ja kristillinen kasvatus. Sosionomi (YAMK)

Tutkimuksen tavoitteena oli toteuttaa oman työn tutkimus, reflektoida omaa työtäni ja kasvaa ammatillisesti ja persoonallisesti. Tavoitteena oli pohtia diakonista vanhustyötä. Pyrkimykseni oli lisätä työni tunnettuutta ja näkyvyyttä omassa työyhteisössäni sekä kertoa myös laajemmalle yleisölle, millaista diakonista vanhus- ja hengellistä työtä teen itäsuomalaisessa maaseutuseurakunnassa.

Tutkimus on narratiivinen oman työn tutkimus. Tutkimusote perustui teoreettisilta lähtökohdiltaan ja tulkinnaltaan fenomenologiseen lähestymistapaan eli oli ilmiöiden elämyksellisyyteen perustuvaa tutkimusta. Tutkimusmenetelmänä toimi päiväkirja. Tutkimuksen aineisto koostui narratiiveista. Käsittelin aineistoa ikään kuin omaelämänkertaa, koska tutkimusmenetelmänä päiväkirja on samankaltainen kuin omaelämäkertomus. Tutkimuksen aineiston analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen mukaan työni maaseutudiakonina on laaja-alaista ja myös henkisesti kuormittavaa. Työ painottuu hartauselämään ja sielunhoitoon. Työni kuormittavuutta lisäävät toimimattomat työkäytännöt, kuten hartauspainotteisuus ja myös kiire. Työni on myös yksinäistä, joskus turvatonta. Diakoniatyöntekijänä käytän työssäni paljon hengellisiä elementtejä, kuten Raamattua, virsikirjaa ja rukousta. Tutkimuksen mukaan käytän sielunhoitotyössä myös terapeuttisia menetelmiä, kuten koskettamista. Diakonisessa vanhus- ja sielunhoitotyössä kohtaamani vanhukset kokivat yksinäisyyttä ja esille nousivat läsnäolon- ja hengellisyyden hoidollinen merkitys yksilö- ja yhteisötasolla. Maaseudulla tehtävä kotikäyntityö on erityisen tärkeää sillä kaikilla vanhuksilla ei ole sosiaalista verkostoa eikä mahdollisuutta päästä seurakuntayhteyteen.

Diakoniatyön kuormittavuuden ja yksinäisyyden vuoksi on tärkeää käydä dialogia ja reflektoida omaa työtään. Itsereflektointi on myös itsensä johtamisen ydinosaamista. Diakoniatyön työajattomuuden vuoksi tarvitaan kykyä johtaa ja priorisoida omaa työtään. Myös jatkuva työn kehittäminen ja itse arviointi on tärkeää. Reflektoinnin tulisikin tapahtua arjessa ja olla osa työtehtäviämme.

Asiasanat: vanhuus, diakonia, hengellisyys

ABSTRACT

Vartiainen Paula, A Deacon executing spiritual work with elderly people in an Eastern Finnish countryside congregation. 112 p. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2014. Diaconia University of Applies Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services.

The aim was to execute a research of my own work, to reflect my work and to grow professionally and as a person. I also wished to contemplate diaconal work with elderly people. The goal was to make my work known in my own work community and this way to enhance the meaning, appreciation and recognizability of the work I do. The aim was also to let a broader audience know what kind of diaconal elderly people and spiritual work I do an Eastern Finnish countryside congregation.

The study is a narrative research of my own work. From its theoretical basis and interpretation the research method based on phenomenological approach, that is in the memorability of phenomena I used a diary as a research method and the research data consisted of narratives. I dealt with the data as a biography, because as a research method diary is similar to a life story. Research analysis has been composed by using content analysis.

According to the study my work as a deacon in countryside is wide-ranging and also spiritually straining. The emphasis of my work is in devotional life and pastoral care. Poor working policies such as emphasis on devotional life and also rush increase the heaviness on my work. My work is also solitary, sometimes unsafe. As a deacon I use a lot of spiritual elements in my work such as The Bible, hymnal book and prayer. According to the research I also use therapeutic methods such as touching in pastoral care. Elderly people I met in diaconal elderly – and pastoral work experienced loneliness and the meaning of presence and spiritual care rose up in individual and in communal level. Home visits made in the countryside are especially important, because not all elderly people have a social network or the possibility to get to congregation.

According to the results diaconic work is straining and deserted hence why it is important to exchange dialogue and reflect your own work. Self-reflection is also the core of self-leadership. As diaconic work lacks of regular working hours, you need the ability to lead and prioritize your own work. Continuous improvement of your own work and self-evaluation is also important. Reflection should belong to our daily life and be a part of our tasks.

Keywords: old age, social work done by the church, spirituality