LAPSPERHEIDEN TUKEMINEN : malli varhaiskasvatusikäisten lapsiperheiden toiminnalliseen tukemiseen perhetyön menetelmin
Karlström, Rita; Miiros, Christine (2015)
Karlström, Rita
Miiros, Christine
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271635
Tiivistelmä
Karlström, Rita & Miiros, Christine. Lapsiperheiden tukeminen; malli varhaiskasvatusikäisten lapsiperheiden toiminnalliseen tukemiseen perhetyön menetelmin. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki, kevät 2015, 77 s., 5 liitettä.
Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) +lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Työmme oli laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli haastattelujen avulla selvittää, tukisiko toiminnallinen ryhmä perheitä jaksamaan arjessa ja olisiko A-klinikan ja lastensuojelun perhetyön yhteistyön kehittämiselle tarvetta. Halusimme myös tietää, miten perheet kokivat suunnittelemamme ryhmän sisällön.
Tarkastelimme haastattelujen sisältöjä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun perhetyön, päihdetyön ja verkostotyön teorioihin peilaten. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lastensuojelun perhetyö tekee konkreettista työtä perheiden tukemiseksi. Vanhempien päihteiden käyttö vaikut-taa lapsen turvalliseen kehitykseen ja siksi tutkimme myös päihdetyön teoriaa. Verkostotyö voi parhaimmillaan auttaa perheitä moniammatillisesti ja tehokkaasti.
Teoria ja haastattelut osoittivat meille, että perheet tarvitsevat tukea arjessa jaksamisessa. Haastattelujen tulokset osoittivat, että tällaiselle ryhmätoiminnalle voisi olla tarvetta ja että se vahvistaisi päihdetyön ja lastensuojelutyön yhteistyön tekemistä. Vanhempien haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että saattaisi olla vaikeaa keskustella henkilökohtaisista asioista vieraiden ihmisten kanssa, mutta toiminnalliset osuudet koettiin hyviksi. Haastattelujen tuloksena ymmärsimme myös, että ryhmän toteuttamisessa vaaditaan huolellinen etukäteinen suunnittelu ja aikataulutus.
Työmme sisältää toiminnallisen ryhmän suunnitelman, joka on laadittu niin, että se soveltuu käytettäväksi sellaisenaan eri toimintaympäristöissä tai siitä voi poimia osia, jotka soveltuvat omien asiakkaiden tarpeisiin. Ryhmän tapaamiskertoja voi olla kunkin ryhmän tarpeiden mukainen määrä.
Asiasanat: vanhemmuus, vertaistuki, perhetyö, toiminnallisuus, alkoholismi, lapsiperheet, päihhdetyö, lastensuojelu, yhteistyö, kvalitatiivinen tutkimus
Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) +lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Työmme oli laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli haastattelujen avulla selvittää, tukisiko toiminnallinen ryhmä perheitä jaksamaan arjessa ja olisiko A-klinikan ja lastensuojelun perhetyön yhteistyön kehittämiselle tarvetta. Halusimme myös tietää, miten perheet kokivat suunnittelemamme ryhmän sisällön.
Tarkastelimme haastattelujen sisältöjä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun perhetyön, päihdetyön ja verkostotyön teorioihin peilaten. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lastensuojelun perhetyö tekee konkreettista työtä perheiden tukemiseksi. Vanhempien päihteiden käyttö vaikut-taa lapsen turvalliseen kehitykseen ja siksi tutkimme myös päihdetyön teoriaa. Verkostotyö voi parhaimmillaan auttaa perheitä moniammatillisesti ja tehokkaasti.
Teoria ja haastattelut osoittivat meille, että perheet tarvitsevat tukea arjessa jaksamisessa. Haastattelujen tulokset osoittivat, että tällaiselle ryhmätoiminnalle voisi olla tarvetta ja että se vahvistaisi päihdetyön ja lastensuojelutyön yhteistyön tekemistä. Vanhempien haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että saattaisi olla vaikeaa keskustella henkilökohtaisista asioista vieraiden ihmisten kanssa, mutta toiminnalliset osuudet koettiin hyviksi. Haastattelujen tuloksena ymmärsimme myös, että ryhmän toteuttamisessa vaaditaan huolellinen etukäteinen suunnittelu ja aikataulutus.
Työmme sisältää toiminnallisen ryhmän suunnitelman, joka on laadittu niin, että se soveltuu käytettäväksi sellaisenaan eri toimintaympäristöissä tai siitä voi poimia osia, jotka soveltuvat omien asiakkaiden tarpeisiin. Ryhmän tapaamiskertoja voi olla kunkin ryhmän tarpeiden mukainen määrä.
Asiasanat: vanhemmuus, vertaistuki, perhetyö, toiminnallisuus, alkoholismi, lapsiperheet, päihhdetyö, lastensuojelu, yhteistyö, kvalitatiivinen tutkimus