Deep Talk -menetelmän käyttäjien kokemukset: tutkimus Deep Talk -menetelmän hyödyistä ja haasteista menetelmän käyttäjien näkökulmasta
Lång, Sara; Mallasto, Oona (2024)
Lång, Sara
Mallasto, Oona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111928746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111928746
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutki Deep Talk -menetelmän käyttäjien kokemuksia ja keskittyi menetelmän hyötyihin ja haasteisiin. Deep Talk -menetelmä on pedagoginen ja dialoginen menetelmä, jossa käytetään kertomuksia ja tarinoita keskustelun ja reflektiivisen ajattelun saavuttamiseksi. Menetelmän tarkoituksena on edistää itsetuntemusta, myötätuntoisempaa ja syvempää ajattelua sekä osallisuuden kokemusta ja ryhmän vuorovaikutusta.
Opinnäytetyön tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka suoritettiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselyn vastauksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä ja merkittäviä teemoja sekä havaintoja. Kyselyyn osallistui 11 vastaajaa.
Deep Talk -menetelmän käytössä haasteita esiintyi yleisesti menetelmän aloitusvaiheessa. Haasteita olivat yllättävät, intensiiviset tilanteet sekä eri ryhmien tarpeiden mukauttaminen menetelmään. Haasteet vaativat menetelmän käyttäjiltä huolellista valmistautumista ja kykyä mukautua.
Tutkimuksessa huomattiin, että menetelmästä kaivattiin enemmän materiaalia, joka tukisi jo Deep Talk -menetelmän koulutuksen käyneitä menetelmän käytössä. Esiin nousi myös toive materiaalista, joka tukisi kristillistä kasvatusta ja jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi rippikouluissa.
Johtopäätöksenä voitiin todeta Deep Talk -menetelmän olevan sovellettuna monipuolinen työkalu eri asiakasryhmille. Menetelmällä on mahdollisuus auttaa yksilöä tunnelukoissa sekä tunnetaitojen kehittämisessä, itsereflektiossa ja uusien näkökulmien löytämisessä. Ryhmälle menetelmä voi tarjota tärkeää tunnetta osallisuudesta, vertaisuudesta ja aidosta läsnäolosta. Menetelmän todettiin edistävän ryhmäytymistä. Deep Talk -menetelmän koettiin tuovan myös lisäarvoa käyttäjän ammatilliseen identiteettiin.
Asiasanat: dialogisuus, itsetuntemus, osallisuus, vuorovaikutus.
Opinnäytetyön tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka suoritettiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselyn vastauksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä ja merkittäviä teemoja sekä havaintoja. Kyselyyn osallistui 11 vastaajaa.
Deep Talk -menetelmän käytössä haasteita esiintyi yleisesti menetelmän aloitusvaiheessa. Haasteita olivat yllättävät, intensiiviset tilanteet sekä eri ryhmien tarpeiden mukauttaminen menetelmään. Haasteet vaativat menetelmän käyttäjiltä huolellista valmistautumista ja kykyä mukautua.
Tutkimuksessa huomattiin, että menetelmästä kaivattiin enemmän materiaalia, joka tukisi jo Deep Talk -menetelmän koulutuksen käyneitä menetelmän käytössä. Esiin nousi myös toive materiaalista, joka tukisi kristillistä kasvatusta ja jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi rippikouluissa.
Johtopäätöksenä voitiin todeta Deep Talk -menetelmän olevan sovellettuna monipuolinen työkalu eri asiakasryhmille. Menetelmällä on mahdollisuus auttaa yksilöä tunnelukoissa sekä tunnetaitojen kehittämisessä, itsereflektiossa ja uusien näkökulmien löytämisessä. Ryhmälle menetelmä voi tarjota tärkeää tunnetta osallisuudesta, vertaisuudesta ja aidosta läsnäolosta. Menetelmän todettiin edistävän ryhmäytymistä. Deep Talk -menetelmän koettiin tuovan myös lisäarvoa käyttäjän ammatilliseen identiteettiin.
Asiasanat: dialogisuus, itsetuntemus, osallisuus, vuorovaikutus.