Rikos1-rooli rikostutkinnan operatiivisessa johtamisjärjestelmässä
Tervanen, Anu (2024)
Tervanen, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529813
Tiivistelmä
Tässä kvalitatiivisessa opinnäytetyössä selvitettiin Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön toimeksiannosta rikostutkinnan operatiivisen johtamisen nykytilaa alipäällystötasolla, tähän liittyviä osaamis- ja kehittämistarpeita sekä rikostutkinnan päivittäisjohtajan (Rikos1) roolin sisältöä. Selvitys on osa käynnissä olevaa rikostutkinnan operatiivisen johtamisen kehittämishanketta, jonka tavoitteena on määrittää ja selkeyttää rikostutkinnan päällystön ja alipäällistyön toimivaltaa, rooleja ja vastuita operatiivisessa päivittäisjohtamisessa ja sitä kautta parantaa valmiutta käynnistää ja johtaa vaativia tutkinnallisia tilanteita sekä parantaa rikostorjunnan resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Selvityksessä keskityttiin toimeksiannon mukaisesti tarkasteleman rikostorjunnan operatiivisen toiminnan yhtä eli työnjohdollista ulottuvuutta, jolle vastinpari löytyy operatiivisen kenttätoiminnan työnjohtajasta eli kenttäjohtajasta. Materiaalina selvityksessä toimivat kehittämisverkoston kokouksissa ja alipäällystön työpajassa kertyneen aineiston sekä poliisiyksiköiden ohjausasiakirjojen lisäksi Rikos1-tehtävässä toimiville osoitetussa kyselytutkimuksessa kertynyt aineisto. Edellä mainittu materiaali on luokiteltu salassa pidettäväksi julkisuuslain (621/1999) 24.1 §:n 5 kohdan perusteella, joten opinnäytetyö on niiltä osin salattu.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten Rikos1-rooli on poliisiyksiköissä nykyisellään järjestetty, miten rooli tulisi valtakunnallisessa johtamisjärjestelmässä järjestää sekä millainen osaaminen ja sen ylläpitomenetelmä ovat olennaisia, jotta työntekijällä on edellytys toimia Rikos1-tehtävässä.
Kyselytutkimuksen ja poliisiammattikorkeakoululla järjestetyn alipäällystön työpajan perustella esiin nousi kolme keskeistä teemaa, joihin kehittämistyössä tulee keskittyä: normit, koulutus ja resurssointi. Näihin kolmeen osa-alueeseen on Rikos1-tehtävää tekevien alipäällystöedustajien näkemyksen mukaan konkreettisesti satsattava, jotta uudella, luotavalla johtamisjärjestelmällä on mahdollisuus kehittyä valtakunnallisesti yhtenäiseksi sekä mahdollistaa ammattimainen ja tehokas rikostutkinnan johtaminen.
Selvityksessä keskityttiin toimeksiannon mukaisesti tarkasteleman rikostorjunnan operatiivisen toiminnan yhtä eli työnjohdollista ulottuvuutta, jolle vastinpari löytyy operatiivisen kenttätoiminnan työnjohtajasta eli kenttäjohtajasta. Materiaalina selvityksessä toimivat kehittämisverkoston kokouksissa ja alipäällystön työpajassa kertyneen aineiston sekä poliisiyksiköiden ohjausasiakirjojen lisäksi Rikos1-tehtävässä toimiville osoitetussa kyselytutkimuksessa kertynyt aineisto. Edellä mainittu materiaali on luokiteltu salassa pidettäväksi julkisuuslain (621/1999) 24.1 §:n 5 kohdan perusteella, joten opinnäytetyö on niiltä osin salattu.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten Rikos1-rooli on poliisiyksiköissä nykyisellään järjestetty, miten rooli tulisi valtakunnallisessa johtamisjärjestelmässä järjestää sekä millainen osaaminen ja sen ylläpitomenetelmä ovat olennaisia, jotta työntekijällä on edellytys toimia Rikos1-tehtävässä.
Kyselytutkimuksen ja poliisiammattikorkeakoululla järjestetyn alipäällystön työpajan perustella esiin nousi kolme keskeistä teemaa, joihin kehittämistyössä tulee keskittyä: normit, koulutus ja resurssointi. Näihin kolmeen osa-alueeseen on Rikos1-tehtävää tekevien alipäällystöedustajien näkemyksen mukaan konkreettisesti satsattava, jotta uudella, luotavalla johtamisjärjestelmällä on mahdollisuus kehittyä valtakunnallisesti yhtenäiseksi sekä mahdollistaa ammattimainen ja tehokas rikostutkinnan johtaminen.