Katsaus CPTED-menetelmän mahdollisuuksiin nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuuden torjunnassa : kirjallisuuskatsaus
Laaksonen, Jussi-Pekka (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529824
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu osana Poliisi YAMK-opintoja. Opinnäytetyön aiheena on katsaus CPTED-menetelmän (Crime Prevention Through Environmental Design) mahdollisuuksiin nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuuden torjunnassa. Tutkimusmetodina on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuus on lisääntynyt Suomessa nopeasti 2020-luvun alkuvuosina. Tässä opinnäytetyössä luodaan yleiskatsaus kaupunkisuunnittelun keinoin tapahtuvan rikoksentorjunnan mahdollisuuksiin edellä mainittujen rikosilmiöiden ehkäisyssä. Kirjallisuuskatsauksen pohjana olleet tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä ovat CPTED-menetelmän keskeiset elementit? 2. Mitkä ympäristön erityispiirteet ovat tyypillisiä (nuorten) väkivalta- ja ryöstörikosten tapahtumapaikoille? 3. Minkälaisia mahdollisuuksia ympäristön suunnitteluun pohjautuvalla rikostentorjunnalla on nuorten väkivalta- ja ryöstörikosilmiöiden torjunnassa?
CPTED-menetelmän ydinajatuksia on tunnistaa rakennetusta ympäristöstä eriasteisesti rikollisuutta synnyttäviä piirteitä ja huomioida nämä seikat kaupunkisuunnittelussa. CPTED-menetelmästä on tunnistettavissa kaksi selkeää koulukuntaa, ensimmäisen sukupolven CPTED korostaa alueellisuuden, luonnollisen valvonnan, imagon ja miljöön sekä kulunvalvonnan kaltaisia kokonaisuuksia, kun taas toisen sukupolven CPTED-menetelmässä korostuvat enemmän sosiaaliset ulottuvuudet. Tutkimuskirjallisuudessa ryöstö- ja väkivaltarikosten on havaittu keskittyvän voimakkaasti ja näitä keskittymiä kutsutaan termillä hot spot. Hot spoteille on tunnistettu tyypillisiksi piirteiksi rappeutuminen, vähittäiskauppojen läheisyys ja esimerkiksi joukkoliikenteen solmukohdat. Suomessa tapahtuneita nuorten ryöstö- ja väkivaltarikoksia tilastollisesti tarkastellessa, on havaittu etenkin viime vuosina tapahtumapaikoista yleistyneen katualueet ulkona, asuinalueiden läheiset metsäalueet, linja-autopysäkit ja kauppakeskusten piha-alueet. Yhdistävänä tekijänä paikoille on vähäinen tai olematon valvonta. CPTED-menetelmän käyttökelpoisuuden osalta tämä rikosilmiön osalta voidaan todeta, että luonnollisen valvonnan lisäämisellä voi olla rikoksia vähentävää vaikutusta. CPTED:n haasteiksi on tunnistettu yhteisen paradigman puute, sekä vaikuttavuuden mittaamisen ongelmat. Opinnäytteen perusteella ei voida aukottomasti todeta, että CPTED olisi toimiva konsepti nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuteen puuttumisessa. Toisaalta aineistosta oli löydettävissä rohkaisevia esimerkkejä CPTED:n soveltamisesta. Menetelmän vaikuttavuuden selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimusta.
CPTED-menetelmän ydinajatuksia on tunnistaa rakennetusta ympäristöstä eriasteisesti rikollisuutta synnyttäviä piirteitä ja huomioida nämä seikat kaupunkisuunnittelussa. CPTED-menetelmästä on tunnistettavissa kaksi selkeää koulukuntaa, ensimmäisen sukupolven CPTED korostaa alueellisuuden, luonnollisen valvonnan, imagon ja miljöön sekä kulunvalvonnan kaltaisia kokonaisuuksia, kun taas toisen sukupolven CPTED-menetelmässä korostuvat enemmän sosiaaliset ulottuvuudet. Tutkimuskirjallisuudessa ryöstö- ja väkivaltarikosten on havaittu keskittyvän voimakkaasti ja näitä keskittymiä kutsutaan termillä hot spot. Hot spoteille on tunnistettu tyypillisiksi piirteiksi rappeutuminen, vähittäiskauppojen läheisyys ja esimerkiksi joukkoliikenteen solmukohdat. Suomessa tapahtuneita nuorten ryöstö- ja väkivaltarikoksia tilastollisesti tarkastellessa, on havaittu etenkin viime vuosina tapahtumapaikoista yleistyneen katualueet ulkona, asuinalueiden läheiset metsäalueet, linja-autopysäkit ja kauppakeskusten piha-alueet. Yhdistävänä tekijänä paikoille on vähäinen tai olematon valvonta. CPTED-menetelmän käyttökelpoisuuden osalta tämä rikosilmiön osalta voidaan todeta, että luonnollisen valvonnan lisäämisellä voi olla rikoksia vähentävää vaikutusta. CPTED:n haasteiksi on tunnistettu yhteisen paradigman puute, sekä vaikuttavuuden mittaamisen ongelmat. Opinnäytteen perusteella ei voida aukottomasti todeta, että CPTED olisi toimiva konsepti nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuteen puuttumisessa. Toisaalta aineistosta oli löydettävissä rohkaisevia esimerkkejä CPTED:n soveltamisesta. Menetelmän vaikuttavuuden selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimusta.