Vulvodyniaa sairastavan potilaan hoitomenetelmät -Verkkokurssimateriaali Skhole Oy:lle
Heinonen, Mira (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530124
Tiivistelmä
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli näyttöön perustuvan tiedon avulla luoda verkkokurssimateriaali vulvodyniasta Skhole Oy:lle. Opinnäytetyössä oli myös tutkimuspainotteisia piirteitä, sillä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta.
Opinnäytetyön ja verkkokurssimateriaalin tavoitteena oli edistää opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä vulvodyniaa sairastavan potilaan hoitotyöstä. Tavoitteena oli myös lisätä sosiaali- ja terveysalaa opiskelevien ja alan ammattihenkilöiden, kuten lähi- ja sairaanhoitajien tietoisuutta ja ymmärrystä vulvodyniasta verkkokurssin avulla.
Vulvodynialla tarkoitetaan vähintään kolme kuukautta kestänyttä ulkosynnyttimen alueen polttelevaa ja kirvelevää kiputilaa, jolle ei ole löytynyt mitään muuta syytä. Sitä sairastaa arviolta 8—16 % naisista. Vulvodynian alamuodot ovat kosketukseen liittyvä vestibulodynia ja yleistynyt neuropaattinen vulvodynia tai niiden sekamuoto. Vulvodynia voi aiheuttaa kivun lisäksi ahdistusta ja häpeää sekä ongelmia seksuaalisuudessa ja parisuhteessa.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mukaan vulvodynian hoito koetaan haasteelliseksi, sillä taudin vaikeusaste ja oirekuva vaihtelevat. Vulvodyniaa on tutkittu paljon, mutta yhden hoitomenetelmän toimivuutta ei ole voitu usein todeta, sillä hoitomenetelmiä on ollut käytössä useampi samaan aikaan. Hoito perustuukin usein kokemusperäiseen tietoon. Tutkimusten mukaan yleisimpiä hoitomenetelmiä ovat lantionpohjan fysioterapia, psykoterapia ja seksuaalineuvonta, pistos- ja paikallishoidot, neuropaattisen kivun hoidossa käytettävät kipulääkkeet, vertaistukiryhmät ja leikkaus.
Verkkokurssin sisältöä vulvodyniasta arvioitiin Webropol-kyselyllä. Palautetta kerättiin verkkokurssin kestosta, tekstin selkeydestä, loogisesta etenemistä, monipuolisuudesta ja lähteiden käytöstä sekä oppimiskokemuksen lisääntymisestä kuvien, potilastapausten ja itseopiskelutestin avulla. Lisäksi sai antaa avointa positiivista tai kehittävää palautetta. Kaikista kyselyn osa-alueista palaute oli pääosin positiivista. Kehittämisideoiden pohjalta verkkokurssiin tehtiin vielä pieniä muutoksia.
Asiasanat: kipu, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, neuropaattinen vulvodynia, vestibulektomia, vestibulodynia, vulvodynia
Opinnäytetyön ja verkkokurssimateriaalin tavoitteena oli edistää opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä vulvodyniaa sairastavan potilaan hoitotyöstä. Tavoitteena oli myös lisätä sosiaali- ja terveysalaa opiskelevien ja alan ammattihenkilöiden, kuten lähi- ja sairaanhoitajien tietoisuutta ja ymmärrystä vulvodyniasta verkkokurssin avulla.
Vulvodynialla tarkoitetaan vähintään kolme kuukautta kestänyttä ulkosynnyttimen alueen polttelevaa ja kirvelevää kiputilaa, jolle ei ole löytynyt mitään muuta syytä. Sitä sairastaa arviolta 8—16 % naisista. Vulvodynian alamuodot ovat kosketukseen liittyvä vestibulodynia ja yleistynyt neuropaattinen vulvodynia tai niiden sekamuoto. Vulvodynia voi aiheuttaa kivun lisäksi ahdistusta ja häpeää sekä ongelmia seksuaalisuudessa ja parisuhteessa.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mukaan vulvodynian hoito koetaan haasteelliseksi, sillä taudin vaikeusaste ja oirekuva vaihtelevat. Vulvodyniaa on tutkittu paljon, mutta yhden hoitomenetelmän toimivuutta ei ole voitu usein todeta, sillä hoitomenetelmiä on ollut käytössä useampi samaan aikaan. Hoito perustuukin usein kokemusperäiseen tietoon. Tutkimusten mukaan yleisimpiä hoitomenetelmiä ovat lantionpohjan fysioterapia, psykoterapia ja seksuaalineuvonta, pistos- ja paikallishoidot, neuropaattisen kivun hoidossa käytettävät kipulääkkeet, vertaistukiryhmät ja leikkaus.
Verkkokurssin sisältöä vulvodyniasta arvioitiin Webropol-kyselyllä. Palautetta kerättiin verkkokurssin kestosta, tekstin selkeydestä, loogisesta etenemistä, monipuolisuudesta ja lähteiden käytöstä sekä oppimiskokemuksen lisääntymisestä kuvien, potilastapausten ja itseopiskelutestin avulla. Lisäksi sai antaa avointa positiivista tai kehittävää palautetta. Kaikista kyselyn osa-alueista palaute oli pääosin positiivista. Kehittämisideoiden pohjalta verkkokurssiin tehtiin vielä pieniä muutoksia.
Asiasanat: kipu, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, neuropaattinen vulvodynia, vestibulektomia, vestibulodynia, vulvodynia